Venäjältä vietiin teollisuuspuuta 16 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2019. Vientimäärä laski 16 prosenttia edellisvuodesta ja oli alimmillaan viimeisten 20 vuoden aikana.
Venäjältä vietiin vuonna 2019 ulkomaille teollisuuspuuta 15,86 miljoonaa kuutiometriä eli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vientimäärä oli ennätysalhainen, edellisen kerran se oli vastaavalla tasolla vuonna 1996. Havupuun vientimäärä väheni 22 prosenttia ja lehtipuun yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.
Sekä havu- että lehtipuun vientiä koskeviin säädöksiin tehtiin muutoksia vuonna 2019. Kaukoidässä kasvavien havupuulajien alennettua kiintiötullia korotettiin kaksinkertaiseksi lokakuussa 2019 (ks. uutinen) ja koivutukin vientiä rajoitettiin kiintiöllä vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla (ks. uutinen).
Suurinta vientimäärien lasku oli koivutukilla (yli 15 cm), ja vain koivukuitupuun viennissä oli kasvua. Suurimmat puumäärät vietiin Luoteis-Venäjältä (5,9 milj. m³) ja Kaukoidästä (5,2 milj. m³). Luoteis-Venäjän puunvienti oli edellisvuoden tasolla, kun Kaukoidän puunvienti väheni 1,6 miljoonaa kuutiometriä.
Kiina oli suurin puun vientimaa, sinne päätyi 55 prosenttia Venäjältä viedystä puusta ja 79 prosenttia havupuusta. Pääosa Kiinaan vietävästä puusta on läpimitaltaan yli 15 cm havupuuta. Suomi oli toiseksi suurin puun vientimaa ja sen osuus viennistä oli 34 prosenttia. Suomeen viedystä puusta pääosa oli koivukuitupuuta.
Suomeen vietiin eniten puuta Pietarista (1,7 milj. m³), Vologdan (1,4 milj. m³) ja Leningradin (0,9 milj. m³) alueilta sekä Karjalan tasavallasta (0,6 milj. m³). Näiden alueiden osuus Suomen vientimäärästä oli 87 prosenttia.
Teollisuuspuun lisäksi Venäjältä vietiin 2,4 miljoonaa tonnia haketta, 0,7 miljoonaa tonnia poltto- ja jätepuuta sekä 1,9 miljoonaa tonnia puupellettejä. Kaikkien vientimäärät kasvoivat noin 30 prosenttia edellisvuodesta.
Tilastolähteet: Rosstat, Venäjän tulli
Sari Karvinen, Luke
Vuosi 2018: Venäjän puunviennissä pientä laskua vuonna 2018