Venäjän valtioneuvosto kokoontui 11.4.käsittelemään metsäsektorin tilaa ja tehostamismahdollisuuksia. Tilaisuutta varten perustettiin viime vuoden lopulla laaja-alainen työryhmä, jonka tekemästä tilanneraportista presidentti Putin nosti esille mm. seuraavia asioita:
  • Metsien vartiointi, suojelu ja uudistaminen ovat avainasemassa. Venäjältä puuttuu kattava ja luotettava tieto metsien määrästä ja laadusta. Saatavilla oleva tieto kattaa vain 19 % metsäalasta. Yksi syistä on pitkäksi venynyt metsähallinnon hajautusprosessi.
  • Aluetasolla laadittavat metsäsuunnitelmat on tehty usealla alueella vanhentuneiden tietojen ja ratkaisujen varaan, mikä on johtanut vakaviin negatiivisiin vaikutuksiin.
  • Metsäsuunnittelun ja -inventoinnin rahoitus väheni minimiin ja federaation rahoitus oli käynnistettävä uudestaan. Vuonna 2012 tähän tarkoitukseen myönnettiin 300 miljoonaa ruplaa (8 milj.€), jolla pystyttiin kattamaan 15 miljoonaa hehtaaria eli vain reilu prosentti Venäjän metsistä.
  • Ennen rahoituksen lisäämistä on analysoitava toiminnan tehokkuutta. Metsäsuunnittelutöiden vähenemistä selittää henkilöstön väheneminen (7-kert.) sekä ikääntyminen. Tarvitaan toimia, joilla alalle saadaan houkuteltua nuoria asiantuntijoita. Esim. palontorjuntaa hoitavan henkilöstön määrä on vähentynyt 4,6-kertaa vuoteen 2005 verrattuna. Huonon päätöksenteon seurauksena metsäsuunnittelussa on vallalla jäykkyys ja korruptio.
  • Metsätalouden ja metsäteollisuuden välillä vallitsee epätasapaino. Puunkorjuuta varten on vuokrattu viidesosa metsistä, eikä vuokrausmenettely ole läpinäkyvää. Huutokaupoissa voittajina ovat usein vallanpitäjiä lähellä olevat tahot tai välikädet. Kansalaisten on vaikea saada metsää omaan käyttöön mielivaltaisen byrokratian vuoksi. Metsänvuokraajat eivät aina täytä sopimuksen edellyttämiä vastuita. 49 vuoden vuokra-aika antaa mahdollisuuden korjata yksi puusto, mutta jatkosta ei ole selvyyttä.
  • Metsää on varjeltava laittomilta hakkuilta. Viimeisten viiden vuoden aikana ne ovat lisääntyneet 66 % ja mittakaava on suuri. Vain osa laittomuuksista havaitaan. Metsätalousvirasto ja eräät alueet antavat vääristeltyä tietoa ja valvovat elimet toimivat tehottomasti, tai eivät toimi ollenkaan. Tärkeintä on perustaa riittävä valvontajärjestelmä ja määrätä tiukemmat rangaistukset metsien hävittäjille.
  • Metsäsektorin valtava taloudellinen potentiaali jää käyttämättä. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta laskee jatkuvasti, vuonna 2003 se oli 2,3 % ja nyt 1,6 %. Metsäsektorin tulovaikutus valtiolle voidaan tuplata ja avaintehtävinä on aloittaa korkean jalostusasteen tuotteiden tuotanto, kasvattaa kansallisen sellu- ja paperiteollisuuden kapasiteettia, hyödyntää huonolaatuinen puu ja puujäte kokonaisuudessaan sekä aloittaa bioteknologiahankkeiden toteutus.
  • Läpimurron saavuttamiseksi alan tieteellistä potentiaalia on kehitettävä. Ala on surkeassa tilassa, tiedemiesten lukumäärä on vähentynyt 50 kertaa. Tutkimusryhmät ovat hajanaisia ja tehdyt työt lyhytkestoisia. Tieteen alennustilan vuoksi Venäjä jää jälkeen maailmanmarkkinoilla.
  • Metsäsektorin investointien houkuttelevuutta on lisättävä. Suunnitteilla on 118 prioriteetti-investointia, mutta toteutettu on vain 26. Projektien valinta prioriteettilistalle kohdistuu suuriin hankkeisiin, mutta tärkeitä ovat myös pienet ja keskisuuret yritykset.
  • Kehittymätön infrastruktuuri on yksi syy metsävarojen tehottomaan käyttöön. Yrittäjät olisivat valmiita osallistumaan metsäteiden rakentamiseen, mutta lainsäädännössä ei ole määritelty mekanismia siihen. Alueilla on federaation tierahaston lisäksi omia rahastojaan, joista rahoitusta voitaisiin myöntää myös metsäteihin. Tähän tarvitaan vain aluepäättäjien tahtoa.
Novgorodin alueen kuvernööri Sergei Mitin esitteli valtioneuvoston nimissä raporttia mm. seuraavasti:
  • Metsäsektori kiinnostaa niin asiantuntijoita kuin yhteiskuntaakin, työllistäähän se 1,1 miljoonaa henkilöä 60 000 yrityksessä. Metsäsektori muodostaa 10-50 % teollisuustuotannosta 45 Venäjän alueella.
  • Työryhmän mielestä merkittävä osa syistä metsäsektorin heikkoon tilanteeseen löytyy metsätaloudesta ja erityisesti puunkorjuusta. Tasainen puuhuolto on perusta tehokkaalle metsäteollisuudelle. Viime aikoina puunkorjuusta on tullut kannattamatonta toimintaa, jonka palkkataso on huono. Työntekijöiden määrä vähenee vuosi vuodelta. Osasyynä tilanteeseen on metsänkäyttäjien ja metsäviranomaisten välisten suhteiden säätelyn puute. Metsäpalstan saaminen käyttöön voi kestää jopa vuoden. Byrokratia on raskasta ja metsävaratieto puutteellista.
  • Metsäsuunnittelua voitaisiin edistää kompensoimalla osa kustannuksista prioriteetti-investoinneille myönnetyissä metsissä ja muilla tärkeillä tuotannon kehittämiskohteilla. Lisäksi metsäinventoinnissa käytettävää teknologiaa on uudistettava.
  • Nykyinen metsänvuokrausmekanismi johtaa tehottomaan metsien käyttöön. Suurin osa puusta korjataan vuokra-alueilla (viime vuonna 74 %) ja merkittävä osa vuokraajista on pk-yrityksiä. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta käytännössä suurella osalla näistä yrityksistä ei ole taloudellisia tai aineellisia resursseja tehokkaaseen puunkorjuuseen, metsäsuunnitteluun, tienrakennukseen tai metsäpalojen torjuntaan. Näitä edellytetään yleensä vuokrasopimuksen ehdoissa, mutta useimmiten ne jäävät täyttämättä osin tai kokonaan. Metsänvuokraajat ovat velkaa budjettiin yli 7 miljardia ruplaa (175 milj.€). Nykyisen lainsäädännön puitteissa vuokrasopimuksia puretaan vain harvoin ja huutokauppasysteemi antaa keinottelijoille mahdollisuuden osallistua metsänvuokraukseen. Kilpailutusta on muutettava siten, että on mahdollista valita ammattitaitoinen ja riittävät resurssit omaava metsänvuokraaja. Oikeus jatkovuokraukseen olisi myös turvattava velvollisuutensa hyvin hoitaneille vuokraajille. Tämä voisi osin ratkaista metsäteihin liittyviä ongelmia.
  • Hallituksen tulisi alueiden kanssa valmistella prioriteettihankkeisiin liittyvä metsäinfrastruktuurin kehittämisohjelma, jonka puitteissa tienrakennusta voitaisiin edistää.
  • Metsien vartiointia ja suojelua on tehostettava ja niihin liittyvä viranomaistoiminta säädettävä laissa. Metsänvartijoiden (lesnaja ohrana) lukumäärä on vähentynyt aikaisemmasta 79 000 nykyiseen 17 000. Metsätalouspiireissä (lesnitšestvo) työskentelee 32 000 henkilöä, kun aikaisemmin luku oli 160 000. Keskimäärin Venäjällä yhtä metsätalouspiirin työntekijää kohden on 55 000 hehtaaria, ja metsäisillä alueilla yli 300 000 hehtaaria. Vähäisiä henkilöresursseja kuormittaa lisäksi raskas byrokratia ja raportointivelvollisuus.
  • Laittoman puun kauppaa voidaan hillitä edellä mainitun vartioinnin lisäämisen ohella myös laittomia hakkuita koskevaa lainsäädäntöä päivittämällä. Työryhmä on ollut yksimielinen puun alkuperän valtiollisen seurantajärjestelmän tarpeellisuudesta. Aihetta koskeva federaation laki on vietävä duuman päätettäväksi.
  • Metsäteollisuuden sisämarkkinat ovat kasvussa. Keskipitkällä tähtäimellä työryhmä näkee puurakentamisen lupaavaksi alaksi ja sen edistämiseksi ehdotetaan teknisten määräysten ja normien muuttamista. Alueiden tulisi laatia puurakentamista edistäviä ohjelmia.
  • Toinen lupaava ala on bioenergia, joka perustuu huonolaatuisen puun ja puujätteen käyttöön. Bioenergian käyttöä tulisi edistää luomalla rahoitusmekanismi hiilen ja öljyn korvaamiseksi puupolttoaineella. Pilottikohteita tarvitaan.
  • Puun jatkojalostuksessa lupaavana nähdään huonekalujen valmistus. Ja tietysti sellu- ja paperiteollisuus, johon vaadittaisiin huomattavia investointeja. Aluetason suunnitelmien sijasta tulisi tehdä laajempi suunnitelma mahdollisista uusien tehtaiden sijoituspaikoista ja rahoitusmalleista.
Keskustelu ja raporttia koskevat eri viranomaistahojen ja alueiden edustajien kommentit ovat luettavissa (venäjänkielisinä) kokonaisuudessaan Venäjän presidentin sivuilla.