Kuljetuskustannusten osuus venäläisten metsätuotteiden hinnasta on 30–60 prosenttia, todetaan Lesnaja Industrija -lehden artikkelissa. Suuret kuljetuskustannukset vähentävät yritysten kilpailukykyä länsimaisiin kilpailijoihin verrattuna.
Voisi olettaa, että Venäjällä on maantieteellinen etulyöntiasema esimerkiksi Kiinan sahatavaramarkkinoilla, mutta todellisuudessa Russ Taylorin mukaan (International Wood Markets) kuutiometrikohtainen rautatierahti Siperiasta on 60 dollaria (44 euroa) kalliimpi kuin laivarahti Kanadasta tai Amerikasta. Paul Herbertin (Interfor) mukaan Venäjällä puun hinta on kolme kertaa halvempi kuin Saksassa ja kaksi kertaa halvempi kuin Kanadassa. Puunkorjuukustannukset ovat kaikissa maissa lähes samat, mutta valmiiden tuotteiden kuljetuskustannukset ovat Venäjällä kolminkertaiset Saksaan verrattuna ja nelinkertaiset Kanadaan verrattuna. Metsäteollisuus maksaa Venäjällä korkeampia maksuja rautatiekuljetuksesta kuin muut toimialat, esimerkiksi metalliteollisuus.
Venäjän metsäteollisuuden kuljetuskustannukset ovat keskimäärin kolmasosa tuotteen hinnasta, mutta Kaukoidässä ne voivat nousta jopa 65 prosenttiin. Osalla yrityksistä kuljetuskustannukset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät, esimerkiksi Svezalla (vanerinvalmistaja Euroopan puoleisella Venäjällä) ne muodostavat noin 10 prosenttia hinnasta. Svezan johtajan Andrei Kašubskin mukaan ne ovat edelleen lähes kaksinkertaiset muihin toimialoihin verrattuna. Eurooppaan vaneria toimitetaan pääasiassa autokuljetuksella. Siperiassa toimivalla Russian Timber Groupilla kuljetuskustannukset ovat keskimäärin 30–35 prosenttia. Sahatavaran toimituksiin käytetään sekä rautatie- että laivakuljetusta. Karellespromin (puunkorjuuyritys Karjalassa) kuljetuskustannus raakapuulle oli 290 ruplaa (6,80 €) kuutiometrille vuonna 2013. Kuljetus on vähintään 30 prosenttia puun hinnasta. Karellespromin asiantuntijan Darja Vorobjevan mukaan edullisin kuljetusmuoto on laiva, mutta myös autokuljetusta käytetään. Rusforest (ruotsalainen sahayritys Arkangelin alueella) toimittaa sahatavaraa Arkangelista Euroopan markkinoille vesiteitse oman sataman kautta. Toimitusjohtaja Matti Lehtipuun mukaan keskimääräinen kustannus laivakuljetukselle Pohjanmerelle on 25–35 euroa kuutiometri. Japanin markkinoille menevä sahatavara kuljetetaan ensin rautateitse Kaukoidän satamiin ja siitä edelleen laivalla Japaniin. Tällöin rautatiekuljetuksen keskihinta kuutiometrille on 40–45 dollaria (29–33 euroa) ja laivakuljetuksen 20 dollaria (15 euroa). Vaikka yritys toimittaa Japanin markkinoille korkealaatuisia ja kalliita tuotteita, on kuljetuskustannusten osuus lopputuotteen hinnassa varsin suuri.
Logistiikkayritysten edustajat ovat pessimistisiä alan markkinoiden suhteen. STS Logistics -yrityksen johtajan Marc Brenneiserin mukaan logistiikkayritykset ovat supistaneet toimintaansa viimeisten kahden vuoden aikana ja useat yritykset toimivat ilman voittoa. Merkittäviä investointeja kuljetusinfrastruktuuriin ei ole odotettavissa. FM Logistic -yrityksen Venäjän toimintojen johtajan Vladimir Serebrjakovin mukaan kuljetusalalla on odotettavissa kasvua pääkaupunkiseutujen ulkopuolella, missä alan markkinat ovat vasta kehittymässä.
Harvan kuljetusinfran ja huonojen teiden aiheuttamia ongelmia yritykset eivät voi ratkaista, mutta kuljetuksia voidaan tehostaa logistiikkaoperaatioiden keskittämisellä ja optimoinnilla sekä palvelujen ulkoistamisella. Alueelliset viranomaiset ovat esittäneet rautatietariffien alentamista metsätuotteille erityisesti pitkillä kuljetusmatkoilla. Tällä hetkellä rautatiekuljetus ei ole yrityksille kannattavaa, mutta erityisesti Siperian ja Kaukoidän yrityksille se on ainoa vaihtoehto.