Metsälehti ”Lesnaja Industrija” kirjoittaa Venäjän puun saatavuudesta ja intensiivisen metsätalouden vaikutuksista:
Ekstensiivisestä metsätaloudesta johtuva pula raakapuusta vallitsee kaikilla Venäjän alueilla
Laskennallinen hakkuumahdollisuus Venäjän metsissä kasvaa, mutta metsien puulajisuhteet ja laatu muuttuvat, havupuun osuus vähenee ja lehtipuun kasvaa. FAO:n tilastojen mukaan ainespuuta korjataan Venäjällä 0,3 kuutiometriä hehtaarilta, kun Suomessa vastaava luku on 2,3 ja Ruotsissa 2,5.
Hyödynnettävissä oleva puusto vähenee, ja jokaisella Venäjän alueella tilanne kehittyy omalla tavallaan. Yksi alueista, joita uhkaa puupula, on Leningradin alue. Alueen hakkuut ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana 23 prosentilla, 6,4 miljoonasta kuutiometristä 4,9 miljoonaan. Syyksi on mainittu mm. huonot säät ja metsänterveyshakkuiden väliaikainen kieltäminen. Yritysten näkökulmasta tulevaisuus näyttää vielä nykyistäkin huonommalta ja tuo tullessaan raaka-ainepulan. Puuta joudutaan ostamaan muilta alueilta, mikä lisää logistiikkakustannuksia. Tällä hetkellä aluehallinto valmistautuu tiukentamaan metsänterveyshakkuiden valvontaa ja valmistelee julkisten teiden rakentamista metsäalueille. Puunkorjuun kannalta parhaimmat alueet on jo vuokrattu yrityksille ja metsäteollisuuden näkökulmasta olisi välttämätöntä löytää uusia hyödynnettävissä olevia metsäalueita. WWF:n laskelmien mukaan intensiiviseen metsätalouteen siirtyminen alueella nostaisi metsien kiertoajan aikana puuraaka-aineen hintaa 5-8-kertaiseksi. Tämän jälkeen hinta vakiintuisi. Pietarin metsäntutkimuslaitoksella (SpbNIILH) arvioidaan, että jos siirtyminen intensiiviseen metsänkäyttöön ei toteudu, raakapuun hinta voi nousta puolitoistakertaisesti.
Vologdan alueella, jossa hakkuumäärät ovat edelleen Venäjän suurimpia – 2017 hakattiin 15,7 miljoonaa kuutiometriä – puupula johtuu suurista jalostusmääristä. Kaikilla metsäteollisuuden toimialoilla tuotantomäärät kasvavat. Vuoden alusta laskien alueen metsäteollisuuden tuotannon arvo on ollut 46 prosenttia viimevuotista suurempi. Tuotannon kasvun myötä lisääntyvä puun tarve on saanut alueen viranomaiset muuttamaan metsänkäytön toimintamalleja. Esimerkiksi luontaisen uudistamisen edistämiseen liittyvää teknologiaa pyritään kehittämään.
Erityisen vaikea tilanne on Irkutskin alueella, jossa vuonna 2017 hakattiin 16 prosenttia koko Venäjän raakapuusta. Jos tällä alueella siirrytään intensiiviseen metsätalouteen, voidaan hehtaarikohtaisia vuotuisia hakkuita kasvattaa kiertoajan aikana 6 kuutiometriin. Intensiivisen metsätalouden malli on kuitenkin kaikilla Venäjän alueilla vasta kokeiluasteella ja siihen siirtymistä hidastavia tekijöitä on useita. Ensinnäkin, istutuksilla tehtävä metsänuudistaminen ja taimikonhoito ovat kalliita toimenpiteitä. Toiseksi, takuut investoinnin takaisinsaamiseksi ovat vähäiset, minkä seurauksena suuryritysten elävät lyhytjänteisesti.
Kuitenkin suuret, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden yritykset ovat jo alkaneet siirtyä intensiiviseen metsätalouteen. Ilim-konserniin kuuluva Kotlaksen sellu- ja paperitehdas aloitti vuonna 2017 uuden toimintamallin, ja viidessä vuodessa sen hakkuumäärien pitäisi kasvaa 30 prosenttia. Pietarin metsäntutkimuslaitoksen mukaan hakkuumäärä kasvaa tänä vuonna 300 000 kuutiometriä ja puun hankintasäde tulee olemaan 100-150 km tuotantolaitoksesta. Intensiiviseen metsäntalouteen siirtyminen maksaa 600 miljoonaa ruplaa (8,6 milj. €*) ja asiantuntijoiden arvion mukaan se saadaan takaisin neljässä vuodessa.
Lähde: Lesnaja Industrija No 7-8
* 1 €=70 RUB