Venäjän metsäsektorin kehittämisstrategia vuoteen 2030 (Стратегия развития лесного комплекса Российской Федерации до 2030 года) on hyväksytty hallituksen päätöksellä. Strategian yleisiä tavoitteita ovat metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen pitkällä aikavälillä, metsäsektorin merkityksen nostaminen maan sosio-ekonomisessa kehityksessä sekä tehokas metsien käyttö, suojelu ja uudistaminen.
Keskeisinä strategian linjauksina ovat
- selluntuotannon kehittäminen vientimarkkinoille
- pakkauskartongin ja hygieniatuotteiden tuotannon kasvattaminen kotimarkkinoille
- sahatavaran, puulevyjen, huonekalujen ja puutalojen tuotannon lisääminen sekä koti- että vientimarkkinoille.
Strategian toteutuksen seurauksena metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä eli nousee nykyisestä puolesta prosentista yhteen prosenttiin. Metsäsektorin työllisten määrä kasvaa nykyisestä 500 000 henkilöstä 820 000 henkilöön.
Metsätaloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää seuraavia tehtäviä:
- valtion metsähallinnon tehostaminen
- metsävarojen taattu saatavuus taloudelle ja yhteiskunnalle, mm. intensiivisen metsätalouden ja tehostetun metsänuudistamisen kautta (esim. jalostus, taimituotanto, taimikonhoito)
- metsien tehokkaampi suojelu paloilta ja metsätuhoilta sekä niiden ekologisen potentiaalin säilyttäminen
- metsien tuottavuuden nostaminen ja puulajisuhteiden parantaminen
- metsätalouden tieteellisen ja teknologisen tason parantaminen ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen.
Metsäteollisuuteen liittyvät tehtävät:
- metsäteollisuuden kehittämisprojektien tuki
- kysynnän edistäminen ja markkinoiden kehittäminen (mm. puurakentaminen, bioenergia)
- raaka-aineen saatavuuden turvaaminen (intensiivinen metsien käyttö, kierrätyskuidun hyödyntäminen, paremman metsävaratiedon saatavuus)
- työvoiman, teknologian ja tieteen potentiaalin kasvattaminen.
Lähes 80-sivuisessa dokumentissa on listattu lukuisia tehtäviä ja tarpeita eri tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi:
- kehittämisohjelmien ja alueiden metsäsuunnitelmien parantaminen
- metsäsuunnittelun ja metsien valvonnan tehostaminen
- metsäsuunnittelun palauttaminen valtio organisaatioille ja federaatiotasolle
- metsiä koskevan tiedon avoimuuden lisääminen
- metsänkäyttömaksujen perusteiden muuttaminen markkinalähtöisiksi
- pörssikaupan hyödyntäminen puun myynnissä
- metsätalouden tehostaminen talousmetsissä, harvennuksiin ja valintahakkuisiin soveltuvan konekannan hankkiminen
- metsien suojeleminen paloilta ja hyönteistuhoilta, metsänuudistamisen tehostaminen.
Tuotannollisia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä:
- hakkuut nousevat nykyisestä 214 miljoonasta kuutiometristä 286 miljoonaan (puunjalostukseen tarvitaan 148 milj.m³ tukkia, 83 milj. m³ kuitupuuta ja 15 milj. m³ vaneritukkia; puunvienti 18 milj. m³)
- sahatavaran tuotanto kasvaa 62-70 miljoonaan kuutiometriin (nyk. 43 milj. m³)
- vanerin tuotannossa kasvua on kaksi miljoonaa kuutiometriä, joista noin puolet on jo ilmoitettuja tuotannon laajennuksia
- markkinasellun tuotannossa kasvupotentiaalia 11 miljoonaa tonnia, paperi- ja kartonkituotteissa noin 2 miljoonaa tonnia.
Metsäteollisuuden kasvu perustuu klustereiden muodostamiseen uusien ja olemassa olevien jalostuslaitosten ympärille. Todennäköisimpinä klustereiden syntymispaikkoina pidetään uusia sellu- ja paperitehtaita Krasnojarskin, Vologdan ja Habarovskin alueilla. Nykyisten tehtaiden ympärille klustereita odotetaan muodostuvan Irkutskin ja Arkangelin alueilla, joissa tuotantoa ollaan laajentamassa. Puutuoteteollisuudessa potentiaalisiksi nähdään Permin, Kirovin, Kostroman ja Tjumenin alueet.
Strategian toteutumista voivat hidastaa markkinariskien lisäksi resursseihin liittyvät riskit. Raaka-aineen riittävyyden ongelmat voivat johtua puuston heikosta laadusta (ylihyödyntäminen, metsätuhot) tai puuston määrän virhearviosta. Lisäksi ne voivat liittyä koskemattomien metsien suojeluun, koska puunjalostuskapasiteetin kasvua on laskettu myös niiden hyödyntämisen varaan. Kaikkiaan raaka-aineen odotetaan kuitenkin riittävän venäläisten puunjalostusyritysten potentiaalin hyödyntämiseen (mahdollisesti mukaan lukien tällä hetkellä ulkomaille vietävä puu). Puunkorjuumäärän kasvattaminen edellyttää investointeja tieinfraan. Uusien investointien osalta oleellista on ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen. Resurssiriskit sisältävät myös ammattitaitoisen työvoiman puutteen, esimerkiksi metsänuudistamistöihin ei löydy riittävästi osaavia tekijöitä. Tutkimuksen osaamisvajettu voidaan osittain täyttää soveltamalla ulkomaisia ratkaisuja ja teknologioita. Kotimaisen konevalmistuksen potentiaalisimmaksi kohteeksi mainitaan metsäkoneet.
Edellinen versio strategiasta hyväksyttiin vuonna 2008. Sen sisältämiä keskeisiä tavoitteita ei ole saavutettu, syitä ei ole analysoitu yksityiskohtaisesti uudessa strategiadokumentissa. Taustalla on maailmatalouden kriisi vuosina 2008-2009 ja öljyn hinnan lasku 2014-2015, jotka vaikuttivat Venäjän talouteen. Myös kansainvälisillä pakotteilla todetaan olleen vaikutusta.
Sari Karvinen, Luke
Lähteet: Metsäsektorin kehittämisstrategia 2030, Venäjän hallitus, Russian Timber Journal No 09-2018
Aikaisemmin aiheesta: 01.09.2017 Venäjän metsäsektorin uutta kehittämisohjelmaa laaditaan kysyntälähtöisesti