Venäjän metsätalousviraston lehti ”Venäjän metsäsanomat” (Rossijskie Lesnye Vesti) julkaisi nettisivuillaan Pietarin metsäteknillisen yliopiston professorin Vladimir Petrovin kirjoituksen otsikolla ”Tässä WTO – missä olosuhteissa Venäjän metsäsektorin on toimittava?” Alla tiivistelmä artikkelista. Koko venäjänkielinen artikkeli löytyy tästä http://lesvesti.ru/news/expert/3662/
Venäjän hakemus WTO:n jäseneksi oli poliittinen eikä perustunut taloudellisiin laskelmiin
Teoreettisesti Venäjän liki 20 vuoden neuvotteluprosessilla Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi oli positiivinen vaikutus Venäjän talouteen. Tuona aikana niillä venäläisillä yrityksillä, joilla jo oli pitkäaikaiset kauppasuhteet ulkomaisten kumppaneiden kanssa, oli mahdollisuus rakentaa liiketoimintansa huomioimalla tulevat WTO:n säännöt.
Venäjällä puuttuivat todelliset olosuhteet liiketoiminnan valmistautumiseksi WTO:n jäsenyyteen. Pitkän neuvotteluprosessin aikana neuvottelut ajautuivat irti talouden alalta puhtaasi poliittisiksi ja lisäsivät maassa epäluottamusta tätä loputonta poliittista prosessia kohtaan. Yhtenään muuttuvaa maan sisäistä ja ulkoista talouspolitiikka ei sovitettu WTO:n sääntöihin (mm. raakapuun vientitullien korotukset, kaupan esteiden lisääminen jne.). Onkin tunnustettava, että maan hallituksella ei ollut suunnitelmia talouden alojen uudelleenjärjestelylle, jos Venäjä liittyy WTO:hon. Tämä ei mahdollistanut yritysten todellista valmistautumista uusiin yleismaailmallisiin kaupan sääntöihin. Venäjän teollisuusyrityksille tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että liike-elämä on ollut täysin tietämätön WTO:n tavoitteista ja tehtävistä.
Venäjälle koituu WTO:n jäsenyydestä taloudellisia menetyksiä, mm. vuosimaksut ovat 2,9 miljoonaa euroa ja vienti- ja tuontiverot pienenevät noin 9 miljardilla dollarilla. Hallituksen laskemien mukaan tämä voi korvautua osin tai kokonaan Venäjän ja WTO-maiden välisen kaupan kasvun myötä. Muita virallisia laskemia Venäjän WTO-jäsenyyden taloudellisista vaikutuksista ei ole olemassa.
WTO:n säännöt ja Venäjän metsäpolitiikka
Neuvotteluprosessista huolimatta Venäjän sisäinen metsä- ja talouspolitiikka suuntautui viimeiset 10–15 vuotta vastakkaiseen suuntaan kuin WTO:n säännöt. Rakennettiin tulliesteitä, raakapuun vientitulleja korotettiin asteittain toiveena lisätä puun kotimaista jatkojalostusta. Valtio jatkoi puun kantohinnan muodostumisen suunnitelmallista ohjailua. Vuoteen 2007 asti valtion metsäviranomaiset osallistuivat sekä metsien hallintaan että puun kaupalliseen hyödyntämiseen. Metsätaloudessa ei ole luotu edellytyksiä todelliselle kilpailulle. Viranomaiset käyttävät kyseenalaisesti hallinnollista määräysvaltaansa metsänvuokraajien ja puunjalostajien toiminnan ohjaamiseksi. Metsien käytössä ja uusien tuotantolaitosten rakentamisessa pitkät sopimusprosessit valtion viranomaisten kanssa jatkuvat.
Venäjän metsäpolitiikan tavoitteena oli houkutella pääomaa metsäsektorille huomioimatta WTO:hon liittymisen seurauksia. Kyse on ns. metsäalan prioriteetti-investointihankkeista, jotka ovat vuodesta 2007 lähtien voineet saada 50 % alennuksen metsämaksuista ja metsävaroja vuokralle ilman huutokauppaa. Hyväksytyistä yhteisarvoltaan noin 12 miljardin euron investointihankkeista pieni osa on toteutunut. Investointien kannattavuuslaskelmat ovat perustuneet silloiseen venäläiseen raaka-aineeseen ja olemassa oleviin veroihin, tullimaksuihin, hintoihin, kustannuksiin jne. huomioimatta WTO:hon liittymisen seuraamuksia. Nyt näiden prioriteetti-investointihakkeiden ja muiden puun jatkojalostushankkeiden kohtalo on epäselvä.
Raakapuun vientitullien nosto ei johtanut jatkojalostusinvestointien kasvuun
Hallituksen toteuttamien raakapuun vientitullien nosto pienensi vientiä yli kaksinkertaisesti 51 miljoonasta kuutiometristä vuonna 2006 noin 21 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2009. Tämä toimenpide ei kuitenkaan johtanut puun jatkojalostuksen investointien kasvuun maassa ja aiheutti kielteisiä ilmiöitä: raakapuun viennin väheneminen pienensi automaattisesti verojen ja maksujen kertymistä valtion budjettiin. Vientitullien nosto ei myöskään lisännyt alhaisella tasolla olleita Venäjän puukorjuun määriä, kuten oli toivottu.
Asiantuntija-arviot osoittavat, että Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne ei toistaiseksi edistä reaalisen pääoman virtaa metsäsektorille. ”Metsäbusiness” on suuntautunut nopeiden voittojen saamiseen raakapuun viennistä ja laittomien hakkuiden määrä ei pienene.
Vain maksuvelvoitteensa hoitanet yritykset saavat lisenssin raakapuun vientiin
Raakapuun vientitullien laskusta (kuusi 25 % tullausarvosta à13 %, mänty 25 % à15 %, koivu 7 %, haapa 5 %) annettiin hallituksen päätös 30.7.2012. Uudet tullitasot astuivat voimaan heti Venäjän WTO-jäsenyyden myötä 23.8. Alennetut tullimaksut koskevat vain männylle ja kuuselle sovittuja