Liki kaksi vuotta kestänyt Venäjän metsäpolitiikan suuntaviivojen laatiminen sai päätepisteensä, kun Venäjän hallitus hyväksyi asetuksellaan metsien käytön, valvonnan, suojelun ja uudistamisen valtiollisen politiikan perusteet. Asetus määrittää valtion politiikan periaatteet, tärkeimmät tavoitteet, prioriteetit, päätehtävät ja toteutuksen mekanismit. Asiakirja toimii perustana metsä- ja siihen liittyvän lainsäädännön, oikeudellisten normien, strategioiden, ohjelmien ja metsäsektorin kehittämissuunnitelmien laatimiselle ja uudistamiselle. Hallituksen venäjänkielinen asetus löytyy tästä (pdf). Seuraavassa on poimintoja asiakirjan keskeisestä sisällöstä.
Metsäpolitiikan periaatteet
Kansalaisilla on oikeus luonnonvarojen käyttöön ja hyvään ympäristöön sekä totuudenmukaisen tiedon saantiin metsien tilasta. Metsien käytössä, suojelussa ja uudistamisessa taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten intressien tulee olla tasapainossa. Metsien käytön tulee perustua niiden monitavoitteiseen ja kestävään käyttöön.
Metsien federaation omistus säilyy, joskin yksityisiä investointeja alalle tulee vahvistaa. Periaatteeksi on kirjattu ylös myös yhteiskunnallinen (kansalaisten) osallistuminen metsässä tapahtuvien toimien suunnitteluun ja toteutukseen.
Metsäpolitiikan tavoitteet
Politiikan tavoitteena on metsien suojelu ja metsävarojen lisääminen sekä tuottaa kansalaisille laadukkaita tuotteita ja metsien hyödyllisiä ominaisuuksia. Sen lisäksi valtion tulee luoda olosuhteet, jotka turvaavat kestävän ja dynaamisen metsäsektorin talouden kehittymisen.
Metsäpolitiikan toteutuksessa on välttämätöntä saavuttaa seuraavat tavoitteet:
  • taloudelliset – metsäsektorin tehokas hallinto ja metsäsektorin BKT:n kasvu markkinalähtöisesti
  • ekologiset – suotuisa ympäristö kansalaisille ja Venäjän metsien biosfäärisen roolin säilyttäminen
  • sosiaaliset – kansalaisten elintason parantaminen, metsäisten alueiden kestävä sosiaalis-taloudellinen kehitys
Metsäpolitiikan tehtävät
Metsäpolitiikan tavoitteet saavutetaan muun muassa toteuttamalla seuraavat tehtävät:
  • parantaa metsäsektorin talouden hallinnon tehokkuutta
  • tehostaa metsien käyttöä ja uudistamista
  • kehittää metsäteollisuustuotteiden sisämarkkinoita, mukaan lukien kulutustavaroiden tuotannon edistäminen ja metsien ekosysteemipalveluiden markkinoiden luominen
  • parantaa Venäjän metsäteollisuuden kilpailukykyä, mm. metsäteollisuuden korkean lisäarvon tuotteiden tuotannon lisääminen, sisämarkkinoiden kysynnän maksimaalinen tyydyttäminen venäläisillä korkealaatuisilla kilpailukykyisillä puunjalostuksen tuotteilla ja niiden viennin lisääminen
  • parantaa metsien puuntuotoskykyä ja puulajikoostumusta eri maankäyttöryhmissä
  • säilyttää metsien ekologinen potentiaali
  • kehittää metsätalouden ja -teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä ja neuvotteluprosesseja
  • luoda olosuhteet kansalaisten osallistumiseksi metsäsuhteita koskevaan päätöksentekoon.
Metsäpolitiikan toteutuksen mekanismit
Metsäsektorin hallinnon tehokkuuden parantamiseksi tulee:
  • uudistaa metsä- ja siihen liittyvää lainsäädäntöä, mukaan lukien valtiovallan eri tasojen elinten ja paikallishallinnon elinten toimivaltuuksien rajauksen uudistaminen
  • hyväksyä normit, jotka antavat federaation alueiden erityisille valtiollisille laitoksille oikeuden toteuttaa metsien valvonnan, suojelun ja uudistamisen toimia ilman kilpailutusta
  • laatia normit, jotka mahdollistavat pitkäaikaiset sopimukset metsien valvonnan, suojelun ja uudistamisen töiden suorittamiseksi
  • uudistaa metsätoimihenkilöiden (lesnitši) oikeuksia ja velvollisuuksia sekä laajentaa heidän vastuitaan
  • uudistaa metsätalouden suunnittelun, valtiollisen metsien inventoinnin ja metsien valvonnan järjestelmiä sekä luoda tietokanta metsien tilasta, käytöstä, valvonnasta, suojelusta ja uudistamisesta
  • uudistaa metsämaksujen järjestelmiä.
Metsien käytön ja uudistamisen tehostamiseksi tulee:
  • kehittää muotoja metsien myöntämiseksi käyttöön, luoda normit vastuullisten metsänkäyttäjien etuoikeudelle solmia metsävuokrasopimus uudeksi määräajaksi
  • laatia uudet metsätalouden ja luonnonsuojelun normit huomioimalla eri metsävyöhykkeiden erityispiirteet ja ekologisesti arvokkaiden metsien suojelu
  • edistää metsien monikäyttöä, mukaan lukien ei-puuaineisten metsävarojen keruu, metsiin liittyvän ekoturismin ja elinkeinojen kehittäminen
  • määrittää hakkuusuunnite huomioimalla taloudellisesti saavutettavissa olevat metsät ja niiden jako eri käyttötarkoituksiin ja ottamalla huomioon tieverkoston kehittyneisyys sekä metsiköiden tavaralaji-, puulaji- ja ikärakenne
  • lisätä metsiköiden valinta (harvennus) hakkuiden määrää siellä, missä sen on metsänhoidollisesti välttämätöntä ottamalla huomioon teknologian uudistuminen
  • kehittää valtion ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta kuljetuksen, tuotannon ja energian sekä sosiaalista infrastruktuuria
  • laatia ja ottaa käyttöön uusia kannustavia mekanismeja metsien käyttöön, mukaan lukien tavoitetalouksien käyttö (tselevyje hozjaistva) puun jatkojalostushankkeiden tukemiseksi
  • laatia ja luoda kannustavat olosuhteet metsäalan pk-yrittäjyydelle ja maatilayrittäjyydelle.
Metsäteollisuustuotteiden sisämarkkinoiden kehittämiseksi tulee:
  • tukea sisämarkkinoilla puutuotteiden käyttöä rakentamiseen, puutalorakentamiseen, huonekalujen tuotantoon, biopolttoaineiden valmistukseen sekä sellun ja paperin tuotantoon sekä edistää näiden tuotteiden valtion hankintoja
  • edistää tuotannon sivutuotteiden, huonolaatuisen ja vähäarvoisen puun käyttöä (pellettien tuotanto, bioenergian teollisuus- ja kunnalliset yritykset)
  • edistää korkealaatuisten kuluttajatavaroiden valmistusta, edistää metsätuotteiden ekologisten markkinoiden sekä luonnonsuojelun ja muiden ekosysteemipalveluiden syntymistä, kehittää ”vihreää taloutta” ja bioenergian käyttöä.
  • luoda olosuhteet erilaisten vapaaehtoisten puun alkuperän laillisuuden vahvistavien järjestelmien ja kestävän metsätalouden kehittämiselle.
Venäläisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, mukaan lukien sisämarkkinoiden tyydyttäminen korkealaatuisilla venäläisillä tuotteilla ja niiden viennin lisääminen, tulee:
  • tukea korkean lisäarvon tuotteita valmistavien yritysten modernisointia ja uusien tällaisten yritysten syntymistä rakentamalla infrastruktuuria valtion ja yritysten yhteistyönä tukea metsätalouden ja puunkorjuun koneenrakennuksen kehittämistä, samoin kuin mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen laitteistojen tuotantoa
  • helpottaa luottojen saatavuutta, kehittää valtion tukien ja vakuuksien myöntämismekanismeja metsäteollisuusprojekteille.
Metsien palotorjunnan, hyönteis- ja sienituhojen ja laittomien hakkuiden torjunnan tehostamiseksi tulee:
  • kehittää metsäpalojen ennaltaehkäisyn, havaitsemisen ja sammutuksen järjestelmiä samoin kuin vähentää palojen seurauksia
  • kehittää metsien palovaarallisuuden ja metsäpalojen maa-, lento- ja satelliittivalvonnan järjestelmiä
  • turvata metsäpaloja, hyönteistuhoja, tauteja ja muita vahinkoja koskevan operatiivisen tiedon avoimuus
  • laatia ja ottaa käyttöön yhtenäinen puun korjuun, kuljetuksen ja kaupan seurantajärjestelmä
  • laatia metsäteollisuustuotteiden valtiollisten hankintojen mekanismi varmistamaan, että niiden valmistuksessa käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä.
Metsien kasvun ja puulajikoostumuksen parantamiseksi tulee:
  • laatia metsien uudistamisen valtiollisen valvonnan seurantajärjestelmä
  • laatia metsien uudistamisen alueelliset normit
  • lisätä metsänviljelyn osuutta, jossa on käytetty jalostettua taimimateriaalia (mukaan lukien paakkutaimien käyttö)
  • parantaa metsien laatua laatimalla alueelliset kasvatushakkuiden normit
  • ottaa käyttöön nykyaikaisia teknologioita perustettaessa metsäplantaaseja metsäteollisuuden ja bioenergian käytön tarpeisiin.
Metsien ekologisen potentiaalin säilyttämiseksi tulee:
  • säilyttää metsien geneettinen, lajistollinen, ekosysteeminen ja maisemallinen monimuotoisuus samoin kuin estää metsien pirstaloituminen (ennen kaikkea ekologisesti arvokkaissa metsissä)
  • luoda Venäjän federaation kansallinen metsäperintö eli metsävaranto, jonka metsiä ei käytetä taloudellisesti
  • kehittää ja toteuttaa metsien käytön toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja metsäsektorin sopeutumiseksi näihin muutoksiin
  • kehittää ja käyttää teknologioita, jotka turvaavat metsien ekologisten tehtävien säilyttämisen ja niiden biologisen monimuotoisuuden, mukaan lukien metsien käytön menetelmät, jotka jäljittelevät niiden luonnollista kehitysdynamiikkaa ja mahdollistavat eri-ikäisten ja usean puulajien metsien kehittymisen
Metsäsektorin talouden tieteellis-teknisen, teknologisen ja työvoiman tason parantamiseksi tulee:
  • luoda malleja metsätieteen ja metsäopetuksen integroimiseksi perustamalla innovaatio-teknologiakeskuksia ja yrityksiä, tieteen ja koulutuksen klustereita, osaamiskeskuksia sekä nuorten tutkijoiden tutkimushankkeita
  • luoda olosuhteet tieteellisten tuotosten kaupallistamiselle ja innovatiivisten tieteellis-teknisten tuotosten käyttöönottamiselle metsäsektorilla.
Metsäsektorin kansainvälisen yhteistyön sekä metsätalouden ja -teollisuuden neuvotteluprosessien kehittämiseksi tulee:
  • toteuttaa toimia metsäasioiden neuvotteluprosessien yhteistyön aktivoimiselle ulkomaisten valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tavoitteena Venäjän federaation intressien suojelu
  • luoda edellytykset venäläisten metsäsektorin yritysten pääsylle kansainvälisille markkinoille, tukea metsäsektorin tuotteiden ja -palveluiden tuottajia tavoitteena maan viennin lisääminen
  • lisätä kansainvälistä tiedonvaihtoa ja osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin, jotka ovat teemoiltaan ensisijaisia metsätalouden tieteen, tekniikan ja teknologioiden kehittämisessä
  • harmonisoida Venäjän federaation metsälainsäädäntöä kansainvälisen metsä- ja ympäristölainsäädännön kanssa.
Kansalaisten osallistumisedellytysten luomiseksi metsäsuhteita koskevassa päätöksenteossa tulee:
  • järjestää metsähallinnon valtiollisten elinten, yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen kumppanuusperiaatteella metsäsuhteita koskevaan vuoropuheluun, normatiivisten oikeudellisten ja normatiivisten teknisten asiakirjojen, metsäsuunnittelun sekä metsäsektorin strategisen suunnittelun ja kehittämisohjelmien asiakirjojen laadintaan, keskusteluun ja päätöksentekoon.
  • luoda edellytykset tieteen ja koulutuksen organisaatioiden, yrittäjien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten osallistumiseksi metsien käytön, valvonnan, suojelun ja uudistamisen keskusteluun ja päätöksentekoon (mukaan lukien perustamalla yhteiskunnallisia metsäneuvostoja eri tasojen valtion hallinnon elimiin)
  • turvata eri tahojen intressit suunniteltaessa ja luovutettaessa metsäpalstoja vuokralle, toteutettaessa ensisijaisia metsäsektorin investointihankkeita ja rakennettaessa metsäinfrastruktuuria
  • turvata metsiä ja niiden käyttöä, suojelua, valvontaa ja uudistamista koskevan tiedon avoimuus.
Arviointia
Metsäpolitiikka-asiakirjan laatiminen käynnistyi melko tarkalleen kaksi vuotta sitten WWF:n aloitteesta. Venäjän metsätalousviraston alaisuudessa toimiva ekologianeuvosto perusti laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia kansallinen metsäpolitiikan asiakirja. Työryhmään kuului metsätalousviraston, teollisuus- ja kauppaministeriön, metsäteollisuuden etujärjestön, tutkimuksen sekä ympäristöjärjestöjen (WWF, Greenpeace) edustajia. Hyvin poikkeukselliseksi valmisteluprosessin tekee sen osallistava työote ja avoimuus. Laaja-alainen työryhmä, lukuisat foorumit, seminaarit ja kuulemistilaisuudet sekä mahdollisuus kommentoida dokumenttia avoimessa nettifoorumissa edustavat uutta valmistelukulttuuria paitsi metsäsektorilla myös muillakin aloilla.
Myös asiakirjan pituus on poikkeava – vain 12 sivua selkeästi kirjoitettua tekstiä normaalin noin 100 sivun sijaan. Silti asiakirja sisältää laajan teemojen kirjon ja kattaa luultavasti kaiken, mitä metsäsektoriin voi liittyä. Kuumat kansainväliset teemat, kuten vihreä talous, metsien ekosysteemipalvelut, bioenergia, ja ilmastonmuutoksen hillitseminen, ovat mukana.
Yllättävää on, ettei asiakirjasta löydy yhtään numeroa. Sitä onkin kritisoitu konkreettisuuden puutteesta – indikaattorit ja tavoiteluvut puuttuvat. Sitä on sanottu liian ”YK-tyyppiseksi”. Viranomaisten kanta on, että metsäpolitiikka-asiakirjan tavoitteet ja tehtävät realisoituvat päivittämällä jo aiemmin hyväksytyt valtionohjelmat ”Metsätalouden kehittäminen vuosina 2013–2020” ja ”Metsäteollisuuden kehittäminen ja sen kilpailukyvyn parantaminen vuoteen 2020 asti” ja sen metsäteollisuus-alaohjelma sekä uudistamalla lainsäädäntöä uusien metsäpoliittisten linjausten mukaisesti.
Metsäalan vanhat akateemikot (A. Isaev, N. Moiseev) kaipaavat metsäpolitiikkaan konkretiaa, kuten federaation aseman vahvistamista metsin hallinnassa ja epäonnistuneen vuoden 2006 metsälain uudistamista sekä metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun saattamista ajan tasalle (Lesnaja Gazeta 12.10.2013). Isaev toteaa, että ”metsäpolitiikan laadinnassa olemme vasta alkutaipaleella”.
Yllättävää on Greenpeacen Forestforum.ru-sivustolla (1.10.2013) esitetty kritiikki; olihan järjestön metsäyksikön johtaja Alexey Jaroshenko yksi laatimistyöryhmän jäsenistä. Sivustolla kirjoitetaan, että metsäpolitiikka-asiakirja on sääntömääräinen fantasiadokumentti, joka kuvaa Venäjän metsäsektorin valoisaa tulevaisuutta ilman minkäänlaista osviittaa, miten se saavutetaan, ilman analyysiä olemassa olevasta asioiden tilasta ja niiden syistä.
Metsäteollisuuden yritykset eivät ole laajemmin kommentoineet asiakirjaa. Oletettavasti niille on tärkeämpää konkreettiset muutokset lainsäädäntöön ja liiketoimintaympäristöön sekä valtion tuki korkotuen muodossa mm. tuotantolaitteiden modernisointiin.
Metsäpolitiikka-asiakirjan sisältö ja muoto muuttuivat viime metreillä, kun sitä muokattiin vastaamaan valtiollisille strategioille asetettuja vaatimuksia. WWF:n metsäpolitiikkahankkeiden koordinaattorin Nikolai Shmatkovin mukaan suurin osa aiemman version ekologisista näkökannoista säilyi. Sen sijaan metsien käytön ja uudistamisen tehostamisen tehtävän osalta jäi puuttumaan ympäristöjärjestöjen vaatima kirjaus, että intensiivistä metsätaloutta tulisi harjoittaa lähinnä jo aiemmin käsitellyillä ja taloudellisesti saavutettavissa olevilla metsäalueilla eikä ottaa sitä käyttöön koskemattomissa metsissä.
Metsäpolitiikan jo 10 vuoden ajan olleista tavoitteista ja periaatteista ovat säilyneet metsien säilyminen federaation omistuksessa, maan oman puunjalostuksen kehittäminen tuonnin kustannuksella, metsien suojelun tehostaminen metsäpaloja ja hyönteis- ja sienituhoja vastaan sekä laittomien hakkuiden torjunta.
Huomionarvoista on, että aiempaa metsäpolitiikan tavoitetta vähentää merkittävästi jalostamattoman puun vientiä ei ole hyväksytyssä versiossa. Tämä vaatimus oli vielä asiakirjan aiemmissa versioissa. Samoin puuttuu tavoite metsien käyttöasteen nostosta 30 %:iin hakkuusuunnitteesta. Sen sijaan hakkuusuunnitteesta löytyy sekä metsäteollisuuden että ympäristöjärjestöjen vaatimus, että hakkuusuunnitteen määrittämisessä tulisi ottaa huomioon metsien taloudellinen saavutettavuus ja käyttötarkoitus samoin kuin metsiköiden tavaralaji-, puulaji- ja ikärakenne. Kun metsänkäyttäjälle asetettu hakkuusuunnite on realistisempi, paine hakata vanhoja luontoarvoiltaan arvokkaita metsiä pienenee. Metsämaksuthan määräytyvät hakkuusuunnitteen perusteella, eikä toteutuneiden hakkuiden mukaan.
Uusia tavoitteita ja tehtäviä on runsaasti. Yksi huomionarvoisista on metsäpolitiikan tehtävä luoda edellytykset kansalaisten osallistumiseksi metsäsuhteita koskevaan päätöksentekoon – asia, jota kansalaisjärjestöt ovat ajaneet jo vuosia. Keinoina on mainittu mm. yhteiskunnallisten metsäneuvostojen perustaminen valtion hallinnon eri tasojen elimiin. Toinen ympäristöjärjestöjen keskeinen vaatimus metsiä koskevan tiedon avoimuudesta on myös kirjattu asiakirjaan.
Metsien käytön ja uudistamisen osalta asiakirjassa on monia metsänkäyttäjien ja teollisuuden kannalta merkittäviä kirjauksia, joista on keskusteltu Venäjän metsätalousviraston kanssa jo vuosia. Yhtenä metsäpolitiikan tavoitteiden saavuttamista edistävänä tehtävänä on tehostaa metsien käyttöä ja uudistamista ja samalla parantaa metsien kasvua ja puulajirakennetta. Tämän tehtävän alle voidaan sijoittaa mm. laatia uudet metsätalouden ja luonnonsuojelun normit huomioimalla eri metsävyöhykkeiden erityispiirteet ja ekologisesti arvokkaiden metsien suojelu, valinta(harvennushakkuiden) lisääminen, alueellisten kasvatushakkuu- ja uudistamisnormien laadinta, tavoitetalouksien (tselevye hozjaistva) perustaminen esimerkiksi kuitupuun nopeutettuun kasvatukseen sekä plantaasimetsien perustaminen. Merkityksellinen on myös kirjaus etuoikeudesta solmia metsävuokrasopimus uudeksi ajanjaksoksi vastuullisten metsänkäyttäjien kanssa.
Timo Leinonen, tutkija, Metla
Lähteet: Lesnaja Gazeta 12.10.2013, Greenpeace 1.10.2013, WWF Russia 2.10.2013