Pietarissa järjestettiin maaliskuussa neuvottelutilaisuus, jossa pureuduttiin Venäjän metsätalouden ongelmiin. Metsätalousviraston (Rosleshoz) järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa palontorjuntajärjestelmän nykyaikaistamista, metsänkäytön tehostamista, siemenkeskusten rakentamista, tieteellistä tutkimustyötä ja alan työntekijöiden koulutusta. Metsälehti ”Rossiiskie lesnye vesti” kirjoittaa kokouksen annista seuraavaa:
Kokouksenpainoarvoa lisäsi arvovaltainen osanottajajoukko. Tapahtuman puheenjohtajana toimi Venäjän federaation hallituksen ensimmäinen varapääministeri Viktor Zubkov. Osanottajien joukossa olivat myös Venäjän duuman ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jevgeni Tugolukov ja federaationeuvoston luonnonvara- ja ympäristönsuojelukomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Nikolai Tšurkin. Lisäksi mukana oli valtiontalouden tarkastusviraston edustajia, federaatiopiirien metsätalousosastojen johtajia, alueiden metsätalousjohtajia, alueiden kuvernöörejä, tutkijoita ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajia.
Kesän 2010 metsäpalot saivat Venäjän hallituksen paneutumaan metsätalouden ongelmiin. Metsätalousvirasto on jo päätetty siirtää suoraan hallituksen alaisuuteen. Samassa yhteydessä virastolle annettiin lisävaltuuksia, jotka koskevat metsäpolitiikkaa, lainsäädäntötyötä ja valvontaa. Myös metsätalouden rahoitusta on lisätty. Se on tänä vuonna noin 33 miljardia ruplaa (830 milj.€). Kasvua vuoteen 2010 verrattuna on 50 prosenttia.
Metsätalousviraston johtaja Viktor Masljakov kiinnitti erityistä huomiota metsätalouden hallintojärjestelmän uudistamisohjelmaan ja kiitteli aluehallinnon vahvaa sitoutumista uudistamistyöhön. Maaliskuuhun mennessä Metsätalousvirasto on solminut yhteistyösopimuksen jo 44 alueen kanssa. Uudistetun hallintomallin ansiosta alueiden rahoitusosuus on tänä vuonna noussut 7 miljardiin ruplaan (175 milj.€) viime vuoden 3 miljardista ruplasta.
Kesän 2010 suurpalot paljastivat metsäpalojen torjunnan puutteet
Kokouksen tärkeimmäksi aiheeksi nousi varautuminen kesän metsäpalokauteen. Viime vuonna Venäjällä oli 32 000 metsäpaloa yhteensä 2 miljoonan hehtaarin alueella. 73 prosenttia paloista oli Volgan, Uralin ja Keskisen federaatiopiirin alueella. Paloista yli 1 100 luokiteltiin suurpaloiksi. Metsätalousviraston varajohtajan Jevgeni Trunovin mukaan palojen leviämisen syynä olivat puutteet palontorjuntajärjestelmissä, hallinnossa, virastojen koordinaatiossa ja tiedonkulussa sekä suoranainen lepsuilu. Trunovin sanoin 70 prosenttia tekniikasta on vanhentunutta ja puolet lentokalustosta ei nouse ilmaan. Varautuminen metsäpaloihin vaihtelee alueittain. Nykyisin vain 36 alueella on ympäri vuorokauden toimiva Metsätalousviraston vaatima valvontapiste. 44 alueelta valvontapisteet puuttuvat kokonaan.
Viime vuosien aikana luonnonsuojelualueista on tullut korkean riskin alueita, koska ne ovat käytännössä pudonneet pois metsäpalontorjuntajärjestelmästä. Osanottajien mielestä palontorjunta luonnonsuojelualueilla pitäisi siirtää Metsätalousvirastolle. Venäjän luonnonsuojelualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 26 miljoonaa hehtaaria.
Metsäpalojen torjuntaan toivotaan ratkaisua uudesta palontorjuntakalustosta, jota aletaan toimittaa alueille lähiaikoina. Metsätalousviraston johtaja Viktor Masljakov puolestaan lupasi, että tästä vuodesta lähtien kaikki suurpalot käsitellään oikeudessa.
Kokouksen osanottajat esittivät erityisen vararahaston perustamista niiden alueiden auttamiseksi, joilla palo on johtanut hätätilaan. Asiapapereiden hitaan käsittelyn vuoksi palojen sammuttamiseen ja niiden seurausten korjaamiseen tarkoitetut rahat tulevat alueille vasta kuukausien kuluttua. Alueiden kuvernöörien valituksiin Viktor Zubkov vastasi lupaamalla 3 miljardia ruplaa lisärahoitusta metsäpaloalueiden ja myrskytuhojen jälkihoitoon.
Metsätalouden työvoimapula hellittää vain alan arvostusta nostamalla
Metsätalouden ammattien heikkoon arvostukseen ja alan työvoimapulaan kokouksen osanottajat tarjosivat ratkaisuksi Pietarin metsäteknillisen akatemian laajentamista koulutusyhtymäksi, joka yhdistäisi metsätalousalan koulutusta antavat keskiasteen oppilaitokset, korkeakoulut ja tiedekunnat. Näin maaseudun nuoret saisivat laadukasta ammattiopetusta, opetusohjelmat yhtenäistyisivät ja alan tutkimus tulisi lähemmäs käytäntöä.
Erityisen tärkeänä kokouksen osanottajat pitivät metsänhoitajien toimintaedellytysten parantamista. Metsätalousviraston aloitteesta metsälakiin onkin jo tehty muutoksia, jotka vahvistavat metsänhoitajien statusta ja roolia. Lisäksi esitetään palkkojen korottamista sekä nykyaikaisten viestintävälineiden, virkapukujen, elektronisten karttojen ja autojen hankkimista metsänhoitajien käyttöön.
Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat muun muassa metsänkäyttömaksujen ja metsälain rikkomuksista määrättyjen sakkojen korottaminen ja metsäteiden rakentaminen. Tavoitteena on, että metsäteiden rahoittaminen osittain valtion budjetista olisi mukana Venäjän metsäohjelmassa ”Venäjän metsät”. Parhaassa tapauksessa rakennusprojektit voivat alkaa vuonna 2012.