Laittomien hakkuiden torjuntaan liittyvät toimenpiteet ovat nousemassa entistäkin tärkeämmäksi aiheeksi Venäjän metsäsektorilla, eikä vähiten laittoman puutavaran kauppaa torjuvan EU:n asetuksen seurauksena. Koko Venäjän kattava puun alkuperän todentamisjärjestelmä on kehitteillä.
Venäjä on ottanut aktiivisesti osaa kansainväliseen ENA FLEGT-prosessiin ja jo vuodesta 2004 asti Venäjän metsäviranomaiset ovat kehittäneet kansallisia valvontajärjestelmiä laittomuuksien karsintaan. Työ ei ole yksinkertaista, koska Venäjän metsälainsäädännön uudistaminen ja sen mukanaan tuoma metsähallinnon uudelleenjärjestely ovat johtaneet laittomien hakkuiden valvonnan ja metsälain täytäntöönpanon heikkenemiseen. Perusasioissakin on omat ongelmansa. Laittomien hakkuiden tai laittoman puukaupan käsitteitäkään ei ole määritelty voimassaolevassa metsälaissa, näin ollen eri tahot sisällyttävät termiin eri asioita. Kaikilla osapuolilla, niin kansalaisjärjestöillä, yrityksillä kuin viranomaisillakin on kuitenkin yhtenäinen näkemys siitä, että jotain pitäisi pikaisesti tehdä lainsäädännön, metsähallinnon ja metsänkäytön sekä sen valvonnan parantamiseksi. EU:n ja USA:n tiukentuneet vaatimukset tuovat lisää painetta jo muutenkin haasteelliseen kenttään.
Suurimmilla Venäjällä toimivilla yrityksillä on käytössä puun alkuperän seurantajärjestelmät, joiden avulla voidaan välttää laittoman puun käyttö yritystasolla. Metsätalousviraston satelliittivalvontajärjestelmällä voidaan seurata avohakkuiden laillisuutta osalla Venäjän alueista. Koko Venäjän kattava puun valtiollinen mittaus- ja seurantajärjestelmä on kehitysvaiheessa ja toimii vain kolmella alueella. Näin ollen yhtenäinen järjestelmä puun alkuperän todentamiseen puuttuu, joten tällä hetkellä luotettavin metsänkäytön kestävyyden todentamistapa laajemmassa mittakaavassa Venäjällä on vapaaehtoinen metsäsertifiointi.
Kansainvälistä yhteistyötä ENPI FLEG-ohjelmassa
Euroopan unionin rahoittama ENPI FLEG -ohjelma käynnistettiin tukemaan vuonna 2005 Pietarissa järjestetyn ENA FLEG ministerikonferenssin päätösten käytäntöön viemistä EU:n itäisissä naapurimaissa ja Venäjällä. Ohjelmaa toteuttavat Maailmanpankki, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja WWF yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ohjelman tavoitteena on laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan torjunta sekä korruption vähentäminen metsäsektorilla. Venäjällä tavoitteisiin pyritään parantamalla lainsäädäntöä, lisäämällä puun korjuun ja jalostuksen sekä kaupankäynnin läpinäkyvyyttä, lisäämällä koordinaatiota viranomaisten välillä, tukemalla paikallisia metsiin liittyviä elinkeinoja ja turvaamalla tiedonvälitys. Ohjelman puitteissa on järjestetty useita eri sidosryhmien välisiä tilaisuuksia, joissa on tiedotettu myös EU:n tiukentuvista puutavarakaupan määräyksistä, laadittu suosituksia ja toimitettu Venäjän viranomaisille ehdotuksia metsälainsäädännön parantamiseksi. Osa ehdotuksista on hyväksytty metsälakiin tehtyihin muutoksiin, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Metsäviranomaisten täydennyskoulutuksen tehostamiseksi on koostettu koulutusmoduleita mm. metsälain täytäntöönpanosta.
WWF keskittyy ohjelman toteutuksessa ekologisesti vastuulliseen yritystoimintaan. Työ on sisältänyt erityisesti yritysten alkuperänseurantajärjestelmien analysointia, alueellisen riskirekisterien laadintaa ja ENPI FLEG-ohjelman konkreettisten suositusten käytäntöön vientiä venäläisille yrityksille. Viime vuoden lopulla WWF julkaisi ensimmäisen luokituksen metsähallinnon laadusta Venäjän eri alueilla. Arvion kohteena ovat olleet metsähallinnon ja metsänkäytön järjestely, lain täytäntöönpano, metsävarojen käytön taloudellinen tehokkuus sekä metsähallinnon ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus.
Metsätalousvirasto Rosleshozin kansalliset aloitteet
Laittomien hakkuiden torjunta on ollut Venäjän metsäviranomaisten erityisenä tavoitteena vuodesta 2004 saakka. Tällöin rakennettiin satelliitti- ja ilmakuviin perustuva järjestelmä laittomien hakkuiden ja metsänkäytön valvontaan. Nykyisin seuranta kattaa lähes 180 miljoonaa hehtaaria metsää eli puolet hyödynnettävissä olevista metsävaroista. Kohteina ovat 24 Venäjän aluetta, joilla metsien käyttö on intensiivistä ja joista viedään puuta myös ulkomaille. Vuonna 2009 tarkastettiin 47 000 hakkuualuetta, joista puutteita ilmeni 4 100 tapauksessa. Laittomia hakkuita tehtiin 1 600 leimikolla noin miljoona kuutiometriä. Tässä yhteydessä laittomiin hakkuisiin luetaan vain ilman tarvittavia lupia tehdyt avohakkuut.
Laajempaa valvontaa varten on kehitteillä valtiollinen puun mittausjärjestelmä, jonka avulla on tarkoitus seurata puun alkuperää ja kuljetuksia aukottomasti erityisten mittauspisteiden avulla. Järjestelmän tietokantaan viedään yksityiskohtainen tieto kaikesta hakatusta ja metsästä pois kuljetetusta puusta sekä hakkuiden lupadokumenteista (osto-myyntisopimus tai metsänkäyttöilmoitus). Lisäksi puu merkitään ja edelleen puun laillisuutta kontrolloidaan yhtenäisillä kuljetusdokumenteilla vastaanottomittaukseen saakka. Viime vuonna toteutettiin järjestelmän pilottihanke kolmella alueella ja tänä vuonna kokeilun pitäisi laajentua 15 alueelle. Kunnianhimoisena tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön vuoteen 2012 mennessä. Pilottihankkeen testausten perusteella viranomaiset ovat todenneet järjestelmän mahdolliseksi toteuttaa. Käytännön toimijat ovat huolissaan järjestelmän tuomista lisäkustannuksista ja mahdollisesta päällekkäisyydestä sertifioinnin ja olemassa olevan puun alkuperäseurannan kanssa.
Metsäsertifioinnissa FSC dominoi
Venäjällä on kehitetty rinnakkain kahta vapaaehtoista metsäsertifiointijärjestelmää: ”National System of Voluntary Forest Certification in Russia (RSFC)” ja ”Russian National Forest Certification System (FCR)”. Myös pakollinen metsäsertifiointi oli metsäviranomaisten tavoitteena kymmenisen vuotta sitten, mutta nykyisin aloitteesta on luovuttu. Vapaaehtoisten järjestelmien työstäminen ja käytäntöön vienti on ollut erittäin hidasta. Molemmat aloitteet ovat kuitenkin hakeneet PEFC -sertifikaattia. PEFC International hyväksyi Venäjän FCR-järjestelmän vuonna 2009, RSFC on edelleen arvioitavana. Tällä hetkellä Venäjällä on myönnetty vain kolme PEFC-FCR -sertifikaattia.
Laajimmalle levinnyt sertifiointijärjestelmä on ympäristöjärjestöjen voimakkaasti tukema FSC, jonka kansallinen standardi vahvistettiin vuonna 2008. Tähän saakka Venäjällä on myönnetty 125 FSC-sertifikaattia, jotka kattavat yhteensä 26 miljoonaa metsähehtaaria. Metsäalueiden lisäksi yritykset ovat saaneet 150 sertifikaattia puun alkuperäketjulle.
Suomella hyvä tilanne
Jos laittomien hakkuiden tulkinnassa lähdetään äärimmäisyyksiin, voidaan metsänkäyttö eräillä Venäjän alueilla lukea tähän kategoriaan kokonaisuudessaan, koska aluetason metsäsuunnitelmaa ei ole laadittu kirjaimellisesti lain vaatimalla tavalla. Toisessa ääripäässä on puuston räikeä varastaminen. Esimerkiksi Irkutskin piirissä ollaan julistamassa poikkeustilaa laittomien hakkuiden vuoksi. Paikallisista asukkaista suunnitellaan koottavan työprikaateja, jotka raivaisivat varkaiden hakkaamia alueita ja korjaisivat niiltä polttopuuta. Varkaille kelpaavat vain parhaat tyviosat ja raiskiolle jäävät puut lisäävät metsäpalojen riskiä. Totuus on jossain ääripäiden välillä, mutta niin kauan kuin käsitteellä ei ole Venäjällä yksiselitteistä määrittelyä, voidaan laittomien hakkuiden mittakaavaksi esittää hyvin erilaisia lukuja. Yleisimmät arviot vaihtelevat 10-35 % välillä, eräille alueille ilmoitetaan laittoman tai alkuperältään epämääräisen puun osuudeksi jopa 50 %. Huonoin tilanne on Venäjän Kauko-Idässä alueilla, joissa on paljon pieniä, puuta erityisesti Kiinaan vieviä toimijoita. Suomella taas on paras tilanne, kun aktiivisimpinakin puuntuontivuosina 95 % Suomeen tuodusta puusta kulki kolmen suurimman suomalaisyrityksen hankintajärjestelmän kautta. Kaikilla näillä yrityksillähän on ollut toimiva puun alkuperän seurantajärjestelmä jo kauan.
Sari Karvinen, tutkija, Metla
Lisätietoa ENPI FLEG-ohjelmasta: www.enpi-fleg.org,http://fleg.forest.ru
WWF:n opas ulkomaisille yrityksille puun laillisen alkuperän toteamiseen Venäjällä: Keep it legal country guide – Russia
Lähteet:
Bolshakov, B.M. 2010. Gosudarstvennyj utšet zagotovlennoj drevesiny. Seminaariesitelmä
Gerasimov, Y. & Karjalainen, T. 1998. Development program for improving wood procurement in Northwest Russia based on SWOT analysis. Baltic Foresty 14(1): 87-92.
Itogi distantsionnogo monitoringa nezakonnyh rubok i ispolzovanija zemel lesnogo fonda v 2009 godu. Venäjän metsätalousvirasto.
O gosudarstvennyh merah po predotvraštšeniju nezakonnogo oborota drevesiny, aktualnyh voprosah razvitija lesnogo zakonodatelstva i organizatsii auktsinov lesnyh utšastkov dlja rekreatsionnyh tselei. Venäjän metsätalousviraston varajohtajan Mihail Girjaevin internet-haastattelu. 2010.
Pravovye osnovy ispolzovanija dobrovolnoj lesnoj sertifikatsii dlja obespetšenija legalnosti eksporta i importa lesomaterialov i produktsii ih pererabotki. Venäjän eduskuntakäsittelyn suositukset 20.5.2010.
Problemy Rossijkogo lesa. ENPI FLEG Russia Bulletin 1/2010.
Topor drovoseka. Rossijskaja gazeta No 93 (5172) 60.4.2010.
Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin pyöreän pöydän neuvottelut: