MMM Tatu Torniaisen Venäjän metsäpolitiikkaa koskeva väitös järjestetään Joensuun yliopistossa 6.11.
Tutkimus valaisee syitä miksi metsäpolitiikka Venäjällä ei ole kyennyt tehokkaasti ja määrätietoisesti tukemaan metsäsektorin kehitystä. Analyysi keskittyy erityisesti metsien omistussuhteisiin ja metsien hallinnan sekä käytön järjestelyyn. Erityistä huomioita kiinnitetään vuoden 2007 alusta voimaan tulleeseen Venäjän federaation metsälakiin.
Venäjän metsäpolitiikassa voidaan havaita kolme kehityssuuntaa: metsien hallinnan hajauttaminen, yksityissektorin roolin kasvu metsien hallinnassa, sekä metsäteollisuuden keskittyminen. Metsäteollisuuden muutosta edesauttaa uuden metsälain käynnistämä metsien hallintasuhteiden uusjako sekä metsien vuokrauksen kiristyneet ehdot. Venäjän uuden metsien hallintajärjestelmän toimeenpano tulee kestämään vielä useita vuosia.
Historialliset kehityssuuntaukset kuten alueelliset ylihakkuut, metsätalouden ja -teollisuuden erillisyys sekä markkinatiedon puute rajoittavat metsäpolitiikan vaihtoehtoja. Metsänvuokrauksen sääntöjen heikko läpinäkyvyys on lisännyt yritysten kustannuksia, mikä on heikentänyt sekä omistajan että vuokraajan taloudellista tulosta. Metsätalouden julkinen rahoitus on perustunut metsähallinnon harjoittamaan liiketoimintaan. Ongelmista ja epävarmuudesta huolimatta puunkorjuuyritysten johtajat suhtautuivat vielä vuonna 2007 positiivisesti yrityksensä tulevaisuudennäkymiin.
1990-luvun alusta lähtien Venäjän metsäsektorin institutionaalinen muutosvauhti on ollut nopeaa. Venäjän metsäsektori on integroitunut läheisemmin kansainvälisiin markkinoihin. Siten Venäjän metsäpolitiikan muutokset heijastuvat myös entistä selvemmin Suomen metsäsektoriin ja sen toimintaedellytyksiin.
Lähde: Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta
Englanninkielinen väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.