Uuden metsälain voimaantulon myötä on Venäjällä alettu jakaa metsäsektorin omaisuutta uudelleen, kirjoittaa luonnonvaraministeriön metsälehti Rossiiskaja Lesnaja Gazeta. Monien subjektien paikallishallinnoissa on ryhdytty tehotoimiin heti niiden saatua metsävarojen hallinnointivaltuudet itselleen. Venäjän metsätalousvirastolle tulvii huolestuneita viestejä paikallistasolla tehdyistä oikeudettomista toimista. Siksi metsätalousvirasto on tehostanut tarkastuksia joillakin seuduilla.

Siitä, että uusi laki uhkaa provosoida omaisuuden mittavan uudelleenjaon, on puhuttu useilla foorumeilla. Kaikilla uudistuksilla on tapana johtaa muutoksiin kohteena olevan alan voimasuhteissa. Metsäalalla uudet pelisäännöt eivät takaa, että yhtiöt varauksetta jonain päivänä saisivat itselleen vuokraamansa metsät. Markkinoilla toimivat yhtiöt voivat hyvinkin menettää oikeutensa päästä suoraan käsiksi metsävaroihin eli siihen, mihin niiden liiketoiminta perustuu.

Venäjän duuman metsävarakomitean puheenjohtaja Vladimir Krupchak on sitä mieltä, että ne metsäteollisuusyritykset, joilla on puunjatkojalostusta ja jotka maksavat metsäinfrastruktuurin perustamisesta, joutuvat pakon edessä supistamaan investointitoimintaansa. Niillä ei kerta kaikkiaan tule olemaan takuita saada metsää vuokralle, ei edes huutokaupoissa.

Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Irina Bitkova sanoo, että skandaalit metsäalalla ovat tavallisia. Hän pitää sitä väistämättömänä seurauksena Venäjän metsäalan läpikäymistä muutoksista. Bitkovan mielestä uusi metsälaki tuskin huonontaa tilannetta entisestään, pikemminkin siinä pitäisi nähdä mahdollisuus siirtyä asiantuntevampaan ja taloudellisempaan metsävarojen hallintaan.

Investointiyhtiö FINAMin analyytikko Sergei Filchenkov puolestaan katsoo, että uuden metsälain voimaantulon myötä kasvaa mahdollisuus, että alan ulkopuolelta tulevat yhtiöt yrittävät kaapata metsiä itselleen. Se voi rajoittaa puunkorjuuyrityksien mahdollisuuksia päästä käsiksi puuvaroihin sekä alentaa metsänuudistuksen tasoa. Suurten metsäholdingyhtiöiden pelot voivat vaikuttaa siten, että viranomaiset alkavat entistä tiukemmin valvoa metsävarojen jakoa. Kenties metsiä vuokralle havittelevat yhtiöt joutuvat yhdistämään voimansa tavoitellessaan parempia mahdollisuuksia saada metsää käyttöönsä.

Anna Krylov, investointiyhtiö Antanta-Kapitalin analyytikko sanoo, että suuret metsäyhtiöt, esimerkiksi Mondi, Ilim Pulp, Continental Management, eivät ole niin suuren uhan edessä, mikä johtuu niiden kontakteista ja lobbausmahdollisuuksista paikallishallintoja ylemmillä tasoilla. Vaarassa ovat ennen kaikkea pienet metsäyritykset sekä Volgan ja Arkangelin sellutehtaiden kaltaiset laitokset, joissa aikaisempiakaan omistusristiriitoja ei ole saatu selvitettyä. Nyt ne voivat joutua uusien kaappauksien uhreiksi.

Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin metsäteollisuuden ja metsätalouden kehityskomitean puheenjohtaja Aleksandr Beljakovin arvio siirtymäkaudesta on pessimistinen. Metsäalan toiminta on jähmettynyt tilanteeseen, jossa odotellaan lain vaatimien asetusten hyväksymistä. Uusia vuokrasopimuksia ei voida tehdä, koska ei ole uudet vuokrasuhteet yksityiskohtaisesti määrittelevää säädöstä. Tilanne on sekava myös hakkuuluvista luopumisen takia. Sen sijaan että olisi luotu tarkka ja ymmärrettävä dokumentti metsänvuokraajan ja valtion oikeuksista ja velvollisuuksista, metsän laitonta kauppaa edistävät väärinkäytökset laillistettiin.

Ilim Pulpin PR-johtaja Dmitri Tshuikon mukaan vuokraoikeuksien uudelleenjako on hyvin todennäköistä. Mutta jos se tehdään metsäsektorin kehittämistä ajatellen siten, että toimivat ja perusteilla olevat puunjalostuslaitokset saavat raaka-aineensa, on se toivotettava tervetulleeksi. Sillä metsäsuhteiden uudelleenjaon tärkein tavoite on puunjalostuksen lisääminen ja raaka-aineen saannin turvaaminen. Jos huomattava osa raakapuunviejistä vähentää vientimääriään, metsävarojen uudelleenjaon tuloksena maan talous on voittajan asemassa.

Lähde: Rossiiskaja Lesnaja Gazeta No 7-8, 25.2.2007, artikkeli 1, artikkeli 2