Venäjältä puuta tuovan teollisuuden tulevaisuuden yksi uhkakuva on EU:n kasvinsuojeludirektiivin astuminen voimaan täysimääräisenä maaliskuussa 2005. Nykyisin Uralin länsipuolelta tulevaa puutavaraa pidetään riittävän puhtaana niin ettei tarkastuksia tarvita. Sen sijaan Uralin itäpuolisen Venäjän tuontipuu on ollut aiemminkin täysin tarkastusten piirissä. Jos uusi direktiivi astuu voimaan alkuperäisessä laajuudessaan, on kaikki Venäjältä Suomeen tuleva puu tarkastettava. Suomessa tämä merkitsisi noin 150 000 uuden puuerän tarkastusta vuosittain. Tarkastuksen piiriin kuuluu kaikki havupuutavara, raakapuun lisäksi myös hake ja sahatavara, sekä lehtipuukuormien havupuiset tukirakenteet.
Suomi ja Ruotsi ovat käyneet viivytystaistelua direktiivin käyttöönottoa vastaan. Erillisellä hakemuksella ja hyvillä perusteluilla EU voi antaa luvan pienempiin tarkastusmääriin ja tarkastuksen suorittamiseen rajan sijaan jalostuslaitoksella. Suomi on esittänyt EU:lle että Venäjän lähialueilta, Karjalasta sekä Leningradin ja Murmanskin alueilta tulevasta puutavarasta tarkastettaisiin 100% sijaan 1% ja muualta Luoteis-Venäjältä tulevasta puusta 5%. Suomen hakemus on käsittelyssä loka-marraskuussa. Suomelle suotuisimmassakin tapauksessa direktiivin noudattaminen edellyttää noin 20 uuden kasvintarkastajan työpanosta tuontipuun tarkastukseen. Puun tuoja vastaa kaikista tarkastuksen aiheuttamista kustannuksista.
Lähde: Haastattelu: Hannu Kukkonen, Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), johtaja