Tavaralajimenetelmän käyttö yleistyy jatkuvasti puunkorjuussa Venäjällä, Suomen lähialueilla sen osuus on lähes 80 % korjatusta puusta. Yritykset siirtyvät tavaralajimenetelmään erityisesti pienempien kustannusten ja korkeamman tuottavuuden vuoksi. Karjalan tasavallassa tehdyssä vertailevassa tutkimuksessa tavaralajimenetelmä osoittautui runko- ja kokopuumenetelmää paremmaksi korjuukustannusten, ergonomian, työturvallisuuden ja puun laadun osalta. Myös korjuun ympäristövaikutukset olivat pienimmät tavaralajimenetelmän puunkorjuussa.
Karjalan tasavallassa käytettäviä puunkorjuumenetelmiä verrattiin ja tutkittiin niiden vaikutusta suoriin korjuukustannuksiin ja tuottavuuteen, metsäympäristöön, ergonomiaan ja työturvallisuuteen sekä puun laatuun. Tutkimuksen kohteena oli Karjalan 15 merkittävintä korjuuyritystä vuosina 2007-2008.
Metsäkoneiden kuljettajien ammattitaidolla ja kokemuksella on keskeinen merkitys työn tuottavuuteen. Työn tuottavuus vaihteli suuresti, 20 kuutiometristä 150 kuutiometriin työvuoroa kohden ollen suurin koneellisessa kokopuukorjuussa. Tavaralajimenetelmässä tuottavuutta voidaan tulevaisuudessa parantaa kuljettajia kouluttamalla. Suorat eli kannolta tienvarteen syntyneet korjuukustannukset vaihtelivat hyvin vähän eri menetelmien välillä. Keskimääräinen kustannus oli 250 ruplaa/m3 eli noin 6 euroa/m3. Perinteisen venäläisen runko- ja kokopuumenetelmän kustannukset ovat todellisuudessa tavaralajimenetelmää suuremmat alavarastolla tehtävien myöhempien työvaiheiden vuoksi.
Kaikki menetelmät vaikuttivat samankaltaisesti maaperään hiekkaisilla mailla, joiden huokoisuus väheni 9-10 %. Savipitoisilla mailla kokopuumenetelmä aiheutti merkittävää pintamaan tiivistymistä, mutta koneiden ajosta ei syntynyt juurikaan uria. Kokopuumenetelmä oli käyttökelpoinen vain niillä leimikoilla, joilla alikasvosta ei tarvinnut säästää. Manuaalisella tavaralajimenetelmällä pystyttiin säästämään eniten alikasvosta. Harvennushakkuissa vähiten jäävää puustoa vaurioittivat koneellinen kokopuu- ja tavaralajimenetelmä.
Ergonomian ja työturvallisuuden näkökulmasta hakkuukoneesta ja kuormatraktorista koostuva koneketju takasi parhaat työskentelyolot. Lähes yhtä hyvän tuloksen saivat kaato-kasauskone ja pyöräjuontotraktori. Perinteinen runkomenetelmä kaapelijuontotraktoreineen oli huonoin niin ergonomian, työn rasittavuuden kuin turvallisuudenkin suhteen.
Koneellisella tavaralajimenetelmällä saatiin korkealaatuisinta puuta. Runkomenetelmällä ja manuaalisella tavaralajimenetelmällä puun laatu oli huonoin, erityisesti kesäaikaan.
Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Petroskoin yliopiston kanssa, joka vastasi mm. kenttätutkimuksista. Hanketta rahoitti Euregio Karelia Naapuruusohjelma. Tuloksia hyödynnetään edelleen Tekesin rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä – painopisteenä tutkimus ja liiketoimintamahdollisuudet”.
Julkaisu: Comparison of wood harvesting methods in the Republic of Karelia
Metlan hankkeet:
Korjuumenetelmien vertailu – vaikutukset puun laatuun ja korjuuyritysten kokonaistuottavuuteen
Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä – painopisteenä tutkimus ja liiketoimintamahdollisuudet