Suomen Moskovan suurlähetystön talousuutisten metsäalaan liittyvät aiheet:
Venäjän metsätalouden kehittämisohjelma vuosille 2013–2020. Pääministeri Medvedev vahvisti 30.12.2012 Venäjän metsätalouden kehittämisohjelman vuosille 2013–2020. Ohjelma jakautuu neljään alaohjelmaan: metsien suojeluun, metsien käytön turvaamiseen, metsien uudistamiseen ja metsätalouden kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on luoda puitteet rationaaliselle metsien käytölle sekä tehostaa metsävarojen hallinnointia. Ohjelmalla pyritään vähentämään mm. metsäpalojen, tuholaisten sekä laittomien hakkuiden aiheuttamia tappioita. Tavoitteena on saada metsät tuottamaan enemmän rahaa valtion budjettiin ja lisätä hakkuita, kuitenkin niin, että metsien osuus Venäjän pinta-alasta säilyy (nyt 46,6 %). Metsien käyttöä aiotaan tehostaa kehittämällä metsäliiketoimintaa – 26 prosenttia metsäalasta vuokrataan metsäteollisuudelle. Samalla kehittyy myös infrastruktuuri: vuodessa on tarkoitus rakentaa 6 200 kilometriä metsäteitä. Myös metsien uudistamisesta on huolehdittava: vuonna 2013 on tarkoitus suorittaa istutuksia 100 000 hehtaarin alalla. Ohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi nostaa innovaatioiden osuus metsäntutkimuksessa 25 prosenttiin. Ohjelman rahoitus, yli 500 miljardia ruplaa, tulee ensisijaisesti federaation ja alueiden budjeteista, mutta myös muista lähteistä. Asiantuntijoiden mukaan lisärahoitusta tarvitaan palontorjuntatekniikan hankkimiseen, siemenkeskusten rakentamiseen sekä metsärekisterin ylläpitoon. Pääministeri Medvedev vahvisti 27.12.2012 myös toisen valtiollisen ohjelman, joka koskee teollisuuden kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista. Ohjelma kattaa kaikki teollisuudenalat, myös metsäteollisuuden, ja koostuu 17 alaohjelmasta. Ohjelman päätavoitteena on nykyaikaistaa maan koko teollisuusteknologia, rakentaa innovatiivinen infrastruktuuri ja poistaa kaikki innovatiivisten tuotteiden markkinointiesteet. Koko ohjelman rahoittamiseen tarvitaan yli 3,5 biljoonaa ruplaa vuoteen 2020.
Metsänistutukset riittämättömiä. Venäjän metsävirasto Rosleshoz järjesti kokouksen, jossa keskusteltiin yhdestä tärkeimmistä metsätalouden ongelmista, metsänistutuksista. Vaikka vuoden 2012 istutustavoitteet toteutuivat koko maan osalta 108-prosenttisesti, niin monet alueet jäivät tavoitteistaan. Metsäviraston varajohtaja Nikolai Krotovinin mukaan alueiden on parannettava töiden laatua. Harvennushakkuita on seurattava, samoin siementen laatua, metsänvuokraajille on pystyttävä tarjoamaan korkealaatuista taimimateriaalia ja alueille on rakennettava taimitarhoja. Metsänistutusmäärät ovat viime vuosina pysyneet samoina: vuonna 2009 istutettiin noin 833 000 hehtaaria, viime vuonna 837 000 hehtaaria ja vuonna 2013 suunnitellaan istutettavan 825 000 hehtaaria. Istutusten määrät vaihtelivat voimakkaasti eri alueiden välillä, esimerkiksi Nižni Novgorodin alueella suunnitelmat toteutuivat 140-prosenttisesti ja Altain piirissä 116-prosenttisesti. Tavoitteista jäivät erityisesti Tomskin alue (tavoitteesta toteutui 50 %), Pihkovan alue (68 %), Arkangelin alue (77 %) sekä Karjalan tasavalta (88 %). Valitettavasti viidennes taimista istutettiin syksyllä, jolloin erityisesti pohjoisilla alueilla taimet selviytyvät heikosti. Vuonna 2013 on asetettu tavoitteeksi, että metsänkäyttäjien pitäisi istuttaa noin 10 % enemmän taimia. Metsäviraston mukaan nyt olisi otollinen aika perustaa taimitarhoja taimien suuren kysynnän ja korkean hinnan vuoksi. Useilla alueilla taimitarhat ovat siirtyneet palontorjuntakeskuksille, mitä pidetään viisaana hallinnollisena toimenpiteenä. Vuonna 2013 metsäviraston alainen metsänsuojelukeskus Roslesozaštšita suunnittelee ottavansa käyttöön uuden seurantajärjestelmän, jolla pystytään arvioimaan kaikilla metsäpalstoilla tehtyjen töiden tuloksellisuus.
Karjalan tasavallassa puute hyvälaatuisista taimista. Karjalan tasavallan luonnonvaraministeriön edustajan mukaan tasavallan alhaiseen metsänistutusprosenttiin on vaikuttanut rahoituksen puute. Jotta metsien vuokraajat käyttäisivät enemmän hyvänlaatuisia paakkutaimia, myös asiaa koskevat säädökset pitäisi nykyaikaistaa. Tänä vuonna Karjalassa on noin 8 miljoonan taimen vajaus. Taimitarhat ovat vanhentuneita ja vaatisivat suuria investointeja. Karjala on sijoittanut omaa rahaa metsäsektorin kehittämiseen vähiten kaikista Luoteis-Venäjän alueista. Karjalan tasavallan metsätalouden kehittämisohjelmassa vuoteen 2015 on varattu 37miljoonaa ruplaa vanhojen taimitarhojen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Vuonna 2013 korjauksiin myönnetään noin 5,6 miljoonaa ruplaa. Tasavalta pystyy tyydyttämään taimitarpeet aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Arkangelin alueella on puutetta sekä hyvänlaatuisista siemenistä että taimista (noin 13 miljoonaa kappaletta). Tilanne on hälyttävä, koska markkinoilta on löytynyt halpoja kiinalaisia siemeniä. Yhdeksi ongelmaksi on noussut heikko yhteistyö alueiden välillä: jotkut alueet tuottavat taimia yli oman tarpeen, mutta eivät myy niitä edelleen.
Laittomat hakkuut aiotaan jäljittää reaaliajassa. Metsävirasto on käyttänyt jo vuodesta 2005 lähtien satelliitteja metsien käytön seurantaan. Kahdeksassa vuodessa seurattavien alueiden määrä on kasvanut seitsemästä 33:een. Valvonta kattaa nyt 45 000 hakkuualuetta ja yhteensä noin 100 miljoonaa hehtaaria metsää. Vuonna 2012 laiton metsien käyttö nousi valvonta-alueilla 1,2 miljoonaan kuutiometriin. Yli puolet laittomista hakkuista tehtiin ilman hakkuulupia. Noin viidesosa laittomuuksista oli hakkuita sovittujen hakkuualueiden rajojen ulkopuolella. Suojavyöhykkeillä laittomien hakkuiden määrä on kasvanut yli kolminkertaisesti. Laittomien hakkuiden määrät vaihtelevat eri alueiden välillä. Irkutskin alueella ja Primorskin piirissä laittomat hakkuut ovat viraston mukaan lisääntyneet, kun taas Baškortostanin tasavallassa ne ovat vähentyneet. Metsävirasto on asettanut tavoitteeksi laajentaa reaaliajassa tapahtuvaa seurantaa. Krasnojarskin alueella projekti toteutetaan jo 150 000 hehtaarin alalla. Asiantuntijat ovat eri mieltä satelliittivalvonnan antamien tietojen tarkkuudesta.