Sahatavaran alueellisilla laatueroilla on merkitystä kansainvälisessä kaupassa. Visuaalista laatua arvostetaan varsinkin männyllä. Huippulujilla laaduilla voitaisiin saada lisähintaa rakennustuotteille, jos ne pystyttäisiin erottamaan luotettavasti sahatavarasumasta käytännön lajittelussa. Metlassa tutkittiin suomalaisen ja venäläisen sahatavaran laatueroja ja lajittelukriteereitä, aineisto oli peräisin viideltä eri alueelta.
Tutkimuksessa vertailtiin sahatavaraa, joka oli peräisin kolmelta alueelta Suomesta ja kahdelta alueelta Luoteis-Venäjältä. Sahatavaran visuaalisen ja lujuuslaadun jakaumissa todettiin olennaisia eroja eri alueiden, mutta varsinkin männyllä myös maiden välillä. Myöhemmin tutkimuksia on suunnattu sahatavaran visuaalisen ja lujuusluokkajakauman ennustamiseen tukeista, sahatavarasta tai molemmista.
Laatueroilla, ja niistä johtuen myös arvoeroilla, on merkitystä erilaisten puutuotteiden viennin ja tuonnin kannalta – niin kilpailuympäristöön asemoitumisessa kuin tuote- ja asiakasryhmiin segmentoitumisessakin. Asia on ajankohtainen juuri nyt, kun Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi vuonna 2012 johtaa raakapuun tullimuutosten lisäksi myös puutuotteiden tullimuurien madaltumiseen. Laatuerot korostavat myös puuraaka-aineen ja puutuotteiden lajittelun tarvetta ja mahdollisuuksia saada lisäarvoa tuotteille puunhankinnan ja tuotteiden valmistuksen optimoinnilla.