Helsingin kauppakorkeakoulun Venäjän ja Baltian keskuksen tekemän, suomalais-venäläistä tuotantoyhteistyötä käsittelevän tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset hakevat tuotantoyhteistyössä kustannushyötyjä, uusia markkinoita tai vanhentuneen teknologiansa jatkokäyttömahdollisuutta, kertoo Idänkaupan vientipalvelut -uutisjulkaisu. Venäläisten motiivit suuntautuvat kahtaalle. Sosialistisella kaudella perustetut yritykset pyrkivät parantamaan työllisyystilannettaan, kun uudemmat venäläisyritykset tavoittelevat markkinoita lännessä sekä modernia teknologiaa.
Omistusosuuksia hallitsevat suomalaiset pitävät venäläisen partnerin läpinäkyvyyttä tärkeänä. Alihankintaa tilaavat suomalaiset eivät ole kiinnostuneita partnerin taustoista tai sidoksista, todetaan artikkelissa. Suomalainen osapuoli osallistuu infrastruktuurin parantamiseen sekä tuotteiden kehittämiseen, kun venäläinen osapuoli tarjoaa työvoiman. Operatiivinen vastuu on yleensä venäläisellä johdolla, kuitenkin tiiviissä yhteistyössä suomalaisten kanssa.
Epäonnistumiset johtuvat lähinnä laatuongelmista, mutta niistä huolimatta molemmat osapuolet ovat melko tyytyväisiä yhteistyöhön tuotannossa. Venäläisyritykset ovat tutkimuksen mukaan valmiita lisäämään alihankintaa suomalaisille. Laatuongelmia pyritään ratkaisemaan koulutuksella. Muita ongelmia ratkottaessa käytetään molempien osapuolten osaamista. Suomalaiset tarjoavat liiketoimintaosaamista ja uutta teknologiaa, oppien vastavuoroisesti venäläisiltä, miten toimitaan sikäläisessä liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksen kohteena oli 54 eri alojen tuotantoyritystä.
Lähde: Idänkaupan vientipalvelut
Tutkimusraportti: Osaamisen siirtyminen suomalais-venäläisissä tuotantoalliansseissa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisusarja nro B-53.