MMM:n ja Venäjän maatalousministeriön yhteistyönä järjestettiin Moskovassa 3.6. seminaari ”Metsäsektorin kannattavuuden parantaminen lainsäädännön ja kestävän metsätalouden edistämisen keinoin”. Seminaarissa vaihdettiin kokemuksia metsälainsäädännön muutoksista Suomessa ja Venäjällä sekä tarkasteltiin mahdollisuuksia metsätalouden kannattavuuden kohottamiseen lainsäädännön avulla, taloudelliset, tekniset, ekologiset ja sosiaaliset näkökannat huomioiden. Osallistujien joukkoon kuului noin 40 metsähallinnon, metsäteollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen sekä ympäristöjärjestöjen edustajaa, mukana seminaarissa olivat myös sekä Suomen että Venäjän suurimmat metsäteollisuuskonsernit.

Uusi metsälaki kritiikin kohteena, metsäsuhteet erityinen kehityskohde

Seminaarin taustalla ovat metsälainsäädännön ja metsähallinnon samanaikaiset muutospaineet Suomessa ja Venäjällä. Vuoden 2007 alussa Venäjällä otettiin käyttöön uusi metsälaki jonka toteuttaminen on ollut ongelmallista. ”Uuteen” metsälakiin on tehty sen ensimmäisten kolmen olemassaolon aikana jo 10 muutosta ja useita uusia federaation lakeja, hallituksen asetuksia sekä maatalousministeriön määräyksiä on valmisteilla tälläkin hetkellä. Tästä huolimatta muutospaineet ovat edelleen kovat.

Venäjän maatalousministeriön osastonjohtaja Panfilov esitteli seminaarissa seitsemällä Venäjän alueella tehtyä kansalaiskyselyä, jonka mukaan yli 60 % vastaajista näkee vakavia ongelmia metsäsektorin lainkäytössä alueellaan. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tilanne on huonontunut entisestään viimeisen 2-3 vuoden aikana. Lainsäädännön suurimmiksi ongelmiksi mainittiin sen vaikeaselkoisuus ja ristiriitaisuus, laiton puutavarankierto ja metsien omistus-suhteiden, käytön ja hoidon sekä suojeluvelvoitteiden organisoinnista aiheutunut metsien ”isännättömyys”.

Panfilovin mukaan metsähallinto on pyrkinyt tehostamaan metsätaloutta nostamalla erityisiksi kehityskohteiksi metsän hoidon, käytön ja suojelun organisointia koskevan lainsäädännön ja infrastruktuurin kehittämisen, yhtenäisen metsäinventointijärjestelmän luomisen sekä panostuksen metsäpalontorjuntaan ja siemenviljelyyn. Lisäksi Panfilov näki tärkeänä pyrkimyksen budjetin ulkopuolisten varojen houkuttelemiselle metsätalouteen sekä alan työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen.

Skandinaaviset menetelmät avuksi metsien käytön tehostamisessa?

Seminaarin venäläiset ja suomalaiset metsäteollisuuden asiantuntijat pitivät intensiivisen ja kestävän metsien käytön periaatteen omaksumista Venäjällä ensiarvoisen tärkeänä. Vallitseva käsitys oli, että, metsien käytön kestävyys on mahdollista yhdistää metsien käytön tehostamiseen ja metsätalouden entistä parempaan kannattavuuteen.

Investlespromin ”Metsävarat” –osaston johtaja Fedor Grabarin mukaan harvennushakkuiden suorittaminen Venäjällä voimassa olevien sääntöjen mukaan ei ole taloudellisesti eikä metsänhoidollisesti järkevää. Hän näkee keskeisenä keinona metsätalouden tehostamiseen skandinaavisten menetelmien käyttöönoton harvennushakkuissa. Grabarin mukaan tämä olisi mahdollista ilman kestävän metsien käytön periaatteen rikkomista, ja vaikuttaisi samalla myönteisesti myös hakkuiden kannattavuuteen. Investlespromilla on käynnissä Segezhan sellutehtaan modernisointiin liittyvä prioriteetti-investointihanke ”Polar bear”, jonka raaka-ainetarpeen turvaamiseksi kysymys hakkuiden tehostamisesta skandinaavisen menetelmän avulla on erittäin tärkeä yhtiölle. Yhtiön investointihankkeen kannalta mielenkiintoinen mahdollisuus on Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja biologisen monimuotoisuuden kehittämisohjelman puitteissa Karjalassa suunnitteltu kokeilu, jossa on tarkoitus harventaa vuosien 2010 ja 2011 aikana suomalaisilla menetelmillä vähintään 50 tuhatta kuutiota vuosittain, ja luoda siten pohjaa esitykselle lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Kokeilun käynnistäminen vaatii vielä Venäjän maatalousministeriön hyväksynnän.

Venäjän metsälainsäädäntö -kokemuksia ja haasteita (Panfilovin venäjänkielinen esitys)

Harvennushakkuiden suorittaminen skandinaavisin menetelmin Venäjällä (käännös Grabarin esityksestä)