Investlesprom on haasteellisessa tilanteessa yrittäessään turvata Segezhan sellu- ja paperitehtaan modernisointiin tähtäävän Belyj medved -investointihankkeensa raaka-ainetarpeen. Ns. Jääkarhu-hanke kolminkertaistaa lähivuosina Segezhan sellu- ja paperitehtaan raaka-ainetarpeen. ”Investlespromilla on käyttöä erityisesti kasvatushakkuista saadulle puulle, jota kuitenkin on Karjalassa vaikea saada, kasvatushakkuut kun ovat kannattamattomia ja siksi harvinaisia”, toteaa Investlespromin metsävarat –yksikön johtaja Aleksandr Kulahmetov Stolica na onego -sivustolla.

Kasvanutta raaka-ainetarvettaan tyydyttäessään Investlesprom turvautuu Karjalan tasavallassa seuraavan kahden vuoden aikana suoritettavaan skandinaavisten hakkuumenetelmän kokeiluun, jonka tehostamien hakkuiden myötä Segezhan sellu- ja paperitehtaan käyttöön ohjautuu Kulahmetovin arvion mukaan noin 50 tuhatta kuutiota aiempaa enemmän puuta.

Nyt suoritettavan kokeen avulla on tarkoitus myös selvittää, miten kasvatushakkuista saataisiin Karjalassa tehtyä kannattavia, ja sitä kautta edistää skandinaavisen metsätalouden menetelmien laajempaa käyttöönottoa Luoteis-Venäjällä. Eräänä syynä kannattamattomaan nykytilanteeseen Kulahmetov näkee Venäjän nykyisen hakkuuohjeiston. ”Kasvatushakkuissa poistetaan Venäjällä tavallisesti vain noin 25 % puustosta, kun Suomessa päästään 40 tai jopa 50 % :iin”, hän toteaa. ”Lisäksi hakkuisiin liittyvä byrokratia, kuten kaikkien poistettavien puiden leimauspakko, lisää työn kustannuksia. Harvennushakkuiden kautta saadun puun omakustannushinta muodostuu Venäjällä täten noin 50 % korkeammaksi kuin avohakkuissa.”

Keskimääräinen hehtaarikohtainen hakkuukertymä on Kulahmetovin arvion mukaan Karjalassa vain noin neljäsosa Suomen vastaavasta. Tämä alentaa paikallisen metsäteollisuuden kilpailukykyä, mutta hakkuiden tehostaminen on lähes mahdotonta ilman hakkuita koskevan normatiivisen perustan uudistamista. Hakkuuohjeet määritetään kuitenkin valtiotasolla, eli ne ovat Venäjän kaikilla alueilla samat, vaikka kasvuolosuhteet vaihtelevatkin suuresti alueiden välillä. ”Aluehallinnolle tulisi antaa oikeus itse säädellä oman alueensa kasvatushakkuita”, toteaa Kulahmetov.

Investlepromin valmistelee alkuvaiheessa olevaa skandinaavisten menetelmien koekäyttöä Rosleshozin erikoisluvalla, yhteistyössä Induforin johtaman suomalaisen konsortion kanssa. Hanke on osa Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelmaa.

Lähde:
Stolica na onego