Venäläinen metsäalan lehti ”Rossiiskie lesnye vesti” julkaisi mielenkiintoisen artikkelin skandinaavisen, intensiivisen metsänkäytön mallin soveltamisesta Venäjälle. Artikkelin ”Hakatako suomeksi vai venäjäksi?” keskeinen sisältö oli seuraava:
Venäjällä on suurista metsävaroista huolimatta pula välittömistä hakkuumahdollisuuksista, sillä infrastruktuurin puute ja korkeat korjuukustannukset hankaloittavat uusien alueiden käyttöönottoa. Lisäksi yhä useampi metsäalan toimija on sitä mieltä, että tämän hetkinen säädöspohja on keskeneräinen eikä takaa metsätalouden toimivuutta. Metsätalousvirasto Rosleshoziin onkin perustettu työryhmä pohtimaan metsätalouden ja metsänkäytön tehostamista ja säädöksiin tarvittavia muutoksia.
Aloite on tullut metsäteollisuudelta. Sen edustajat ehdottavat harvennushakkuille ja metsänuudistamiselle perustuvan skandinaavisen metsätalousmenetelmän käyttöönottoa vuokraamillaan alueilla metsän tuottavuuden parantamiseksi. Skandinaavisen menetelmän käyttöönotto edellyttää kuitenkin huomattavaa valtion tukea. ZAO Investlespromin suhdetoimintapäällikkö Aleksandr Boikov ehdottaa, että skandinaavinen menetelmä tulisi ottaa ensimmäisenä käyttöön Luoteis-Venäjällä, koska luonnonolosuhteet Karjalassa ja Leningradin alueella sekä osittain myös Pihkovan, Vologdan ja Arkangelin alueella muistuttavat Suomen ja Ruotsin olosuhteita. Boikovin mukaan näillä alueilla metsät on kulutettu loppuun suurten metsäteollisuuslaitosten ympäriltä.
Skandinaavista menetelmää markkinoidaan metsävaroja säästävänä ja metsätalouden tehokkuutta parantavana menetelmänä. Venäläisten arvioiden mukaan oikein tehtynä hoitohakkuut nostavat metsäntuoton noin kaksinkertaiseksi ja arvokkaiden puutavaralajien tuoton jopa kolminkertaiseksi. Uutislähteen mukaan metsän vuotuinen kasvu Karjalassa on tällä hetkellä 0,6 m³/ha, kun se Suomessa samanlaisissa olosuhteissa on 2,4–3 m³/ha.
Venäjän WWF:n vetämässä Pihkovan mallimetsä -projektissa on jo muutama vuosi sitten laadittu uusi puunkorjuuta ja metsänuudistamista koskeva normisto, joka sopii Pihkovan, Novgorodin ja eteläisen Leningradin alueelle. Normisto antaa mahdollisuuden suunnitella metsätaloutta vaihtoehtoisten toimintamallien pohjalta. Projektissa käytettiin tietokoneohjelmaa, jonka avulla metsätalouden suunnittelussa voidaan ottaa huomioon yrityksen tavoitteet ja talous, toivottu puustorakenne, korjuuteknologia ja puutavaralajien markkinahinnat.
Rosleshozin työryhmään kuuluu tutkijoita sekä yrityselämän, aluehallinnon ja valtionhallinnon edustajia. Työryhmä on päättänyt tehdä yhteistyötä korjausten saamiseksi metsänkäyttöä ja metsätaloutta koskevien normatiivisten asiakirjojen luonnoksiin. Työryhmän ehdotukset koskevat muun muassa harvennushakkuiden tehostamista, mallimetsiä ja metsäautoteiden rakentamista osin valtion rahoituksella.
Ensimmäisessä kokouksessaan työryhmä päätti valmistella maaliskuun alkuun mennessä ehdotuksen konkreettisista muutoksista metsänhoito- ja puunkorjuuohjeisiin. Työryhmän seuraava kokous on 10. maaliskuuta.
Lähde: Rossiiskie lesnye vesti
Skandinaaviseen metsänkäyttötapaan liittyen lehdessä julkaistiin myös tutkijoiden artikkeli: ”Valtion on tehostettava metsänomistajan rooliaan”
V. Goltsev, tutkija, Metla
A. Moisejev, vanhempi tutkija, Euroopan metsäinstituutti (Joensuu)
Tutkijat toivovat Venäjän valtiolta tehokkaampia toimia Venäjän metsäomaisuuden hoitoon. Venäjällä harjoitettava ekstensiivinen metsänkäytön muoto periytyy Neuvostoliiton ajoilta. Siihen kuuluvat laajoilla alueilla tehtävät päätehakkuut ja metsän luontainen uudistaminen. Niiden seurauksena metsän uudistuminen viivästyy ja valtapuulaji vaihtuu. Kiinnostus harvennushakkuisiin on vähäistä, koska niistä saa vähemmän tuloja kuin päätehakkuista. Myös sopivan kaluston ja metsäautoteiden puute ovat syynä harvennushakkuiden vähäisyyteen.
Venäjällä vuokraus on yleisin tapa hankkia hakkuuoikeuksia. Vuokralaista eivät metsään tehtävät investoinnit kuitenkaan kiinnosta, koska vuokrasuhde saattaa päättyä yllättäen ja vuokraaja jäädä ilman korvausta tekemistään investoinneista. Vuokrasopimuksille perustuva malli on lainattu Kanadasta, jossa valtio omistaa suurimman osan metsistä ja ekstensiivinen metsänkäyttömuoto on vallitseva. Tutkijoiden mukaan Kanadassa on kuitenkin jo huomattu, että metsäsektorin kehittäminen ei onnistu ilman metsänkäytön tehostamista.
Tutkijat sanovat, että kehittyneissä eurooppalaisissa maissa on havaittavissa suora yhteys metsien yksityisomistuksen ja tehokkaan metsänkäytön välillä. Skandinavian maissa yksityisomistuksen osuus on korkein samoin kuin metsänkäytön tehokkuus. Skandinaavinen metsätalousmenetelmä perustuu harvennushakkuille, jotka nopeuttavat metsän kypsymistä, lyhentävät hakkuukiertoa, kasvattavat hehtaarituottoa kaksin- tai kolminkertaiseksi ja vähentävät kuljetuskustannuksia.
Saksassa valtio omistaa vähän alle puolet metsistä. Valtion metsänhoitajat harjoittavat kaupallista metsätaloutta ja myyvät valmiin tuotteen eli hakatun metsän tarjousten perusteella. Myös Suomessa valtionmetsissä metsätaloutta harjoitetaan kaupalliselta pohjalta. Skandinavian maiden, Saksan ja Suomen esimerkki osoittaa, että metsätaloutta on mahdollista harjoittaa tehokkaasti myös valtion omistamissa metsissä. Venäjällä sen sijaan valtiosta on tehty nimellinen omistaja ja metsän käyttöoikeus annetaan vuokraajille, joiden tehtävänä on rakentaa metsäautotiet ja huolehtia metsänparannuksesta. Malli on kuitenkin johtanut metsäautoteiden rakentamisen vähenemiseen.
Kirjoittajien mielestä Venäjällä on kehitettävä metsien yksityisomistusta sekä erilaisia kunnallisia ja kollektiivisia omistusmuotoja. Omistajia voisivat olla esimerkiksi eläkesäätiöt ja muut sijoittajat. Tutkijat muistuttavat, että näin suurta muutosta ei saa tehdä hätäillen. Muutokset ovat välttämättömiä kaikilla metsähallinnon tasoilla, mutta prosessi on aloitettava lainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla. Negatiivisen kehityksen katkaisemiseksi on käytettävä nykyisten lakien sallimat mahdollisuudet metsätalouden tehostamiseksi, kuten mahdollisuus myydä metsää pystykaupalla tarjousten perusteella vuokraamisen sijaan.
Lähde: Rossiiskie lesnye vesti