Siperian metsäteollisuussektori on eräs maailman konservatiivisimmista. Hakkuutyömailla käytetään puoli vuosisataa vanhaa tekniikkaa, ja puunjalostuksessa tilanne on vain hieman parempi. Metsäteollisuusyritykset ovat alkaneet haalia modernia tekniikkaa, mutta prosessi on ollut hidas, vain harvojen etuoikeus. Kuitenkin juuri modernisaatio parantaa yritysten kilpailukykyä globaalissa kilpailussa ja Siperiassa metsäteollisuuden nykytodellisuutta ovat suuret raaka-ainehävikit, korkeat resurssikulut ja heikkotehoinen tuotanto.
Kasvu nopean romahduksen jälkeen hidasta
Maailmantalouden kriisi on vaikuttanut Venäjän puunjalostusteollisuuteen raskaasti. Valtion tilastopalvelu Rosstatin tietojen mukaan Venäjän hakkuumäärä aleni kriisin aikana 20 %, sellun tuotanto laski 19 %, paperin 6 % ja kartongin sekä pakkausmateriaalien 9 %. Tuotannon lasku oli erityisen suurta vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Hinnan lasku ei riittänyt kompensoimaan kysynnän heikentymistä kotimaan markkinoilla ja viennin osalta jopa perusluonteeltaan stabiili Kiinan markkina-alue hiljeni.
Kransoyarskin alueen luonnonvara- ja metsäministeri Jelena Vavilovan mukaan markkinat ovat kuitenkin taas vilkastumassa ja hinnat nousussa. Vuoden 2009 lopussa sahatavaran keskimääräinen hinta vakiintui, saavuttaen 2008 tason. Vavilovan mukaan USA:n rakennusmarkkinoiden tilanne vaikuttaa voimakkaasti mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden hinnanmuodostukseen Venäjällä, Kiinaan suuntautuvan viennin osalta kriisin vaikutukset ovat nopeammin ohi.
Toisaalta kriisi antaa myös uusia mahdollisuuksia, toteaa Ilim Pulpin itäisen yksikön johtaja Brian Macdonald. Itse kriisi ei tee ketään heikoksi, vaan ainoastaan voimistaa olemassa olevia voimasuhteita. Macdonaldin mukaan Ilim Pulp joutui maailmantalouden kriisin vuoksi suorittamaan rankkoja toimenpiteitä maksuvalmiutensa säilyttämiseksi. Kulut optimoitiin ja liiketoimintasuunnitelman mukaiset kehityssuunnitelmat laitettiin jäihin. Teimme kaiken mahdollisen, mikä riippuu meistä itsestämme ja keskitimme toimintamme onnistuneesti, säilyttäen siten kehitysvalmiutemme kriisin yli ja vaikeasta taloustilanteesta saavuttaen erinomaisia tuloksia sellun tuotannossa ja viennissä Kiinan markkinoille.
Moderni tekniikka harvojen etuoikeus
Vain harvoilla on mahdollisuus panostaa tuotantolaitteiston modernisaatioon kriisin jälkeisenä aikana. Prioriteetti-investoija Partner-Tomsk rakentaa parhaillaan Tomskissa MDF-levytehdasta, josta tulee eräs Venäjän suurimmista –tuotantokapasiteetiltaan 264 000 tuhatta kuutiometriä. Lähialueen toinen suuri investointi on Anzero-Sudzhenskin vaneritehdas.
Krasnojarskin alueella on käynnissä seitsemän suurta metsäteollisuuden investointiprojektia, joiden toteutuksessa on kuitenkin ollut ongelmia. Alueviranomaiset esittivät huhtikuussa prioriteetti-investoijan statuksen saaneille yrityksille (Mekran, Sibles, KLM-Eko, Minusinskij Les ja Angara Paper) vaatimuksen investointien toteutuksen tehostamisesta. Talousvaikeuksista raportoineiden prioriteetti-investoijien tilanne on tällä hetkellä vaikea, sillä investoinneille laaditun aikataulun pettäminen aiheuttaa vakavia sanktioita, seurauksena voi olla pahimmillaan jopa metsävuokrasopimuksen irtisanominen.
Siperian metsäteollisuuden piiristä löytyy kuitenkin modernisoinnista myös onnistuneita esimerkkejä, joista eräs on vuonna 1965 rakennetun Bratskin tehtaan nykyaikaistaminen, joka oli Macdonaldin mukaan välttämätöntä myös nykyaikaisten ekologisuuden standardien noudattamisen kannalta. Bratskissa modernisointi kattaa käytännössä kaikki tuotannon prosessit, erityisesti puukenttätoiminta, sellulinja sekä sellun happivalkaisu kuuluvat kehityskohteisiin. Modernisaation tuloksena yhdestä kuutiometristä tuotetun sellun määrä kasvaa tuntuvasti, lisäetuna myös kulut pienenevät ja toiminnan ympäristöystävällisyys lisääntyy. Ilimillä ei ole ollut kriisin vuoksi vaikeuksia investointien toteuttamisessa. –Meidän on huomioitava uudistusten merkitys osakkeenomistajillemme kertoo Macdonald, joka korostaa myös vastuullisuuden vaikutusta ja investointikuluja kompensoivaa tuotannon tehokkuuden kasvua.
Aika toimia on nyt
Puutavaran ja sen jalostustuotteiden kysynnän heikkeneminen on tehnyt konerakennusteollisuuden ja metsäalan suunnittelu-, vakuutus- sekä leasing-palvelujen parissa toimivien yritysten elämän hankalaksi. Markkinoiden tilanne on ollut kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen kannalta epätasapainossa. Jelena Vavilovan mukaan tilanne on ollut erityisen hankala saha-alan laitetoimittajien kannalta, sillä osa alihankkijoista on jo kadonnut markkinoilta, minkä vuoksi tilanne on kuitenkin nyt suotuisa uusille investoinneille, joista Vavilova mainitsee Lesosibirskissä toteutetun saha- ja puunjalostuslaitosprojektin modernisointihankkeen. Myös Novojeniseiskin metsäkemiakompleksi on modernisoinnin piirissä; ensin nykyaikaistetaan puunkorjuutoiminta, sitten aloitetaan vaiheittainen sahan modernisointi ja rakennetaan puupolttoainetta tuottava osasto.
Markkinatilanne antaa myös uusille pienille ja keskisuurille yrityksille kehitysmahdollisuuden, erityisesti sahateollisuudessa ja pientalorakennuksen sektorilla on tilaa uusille toimijoille. Siperiassa usealla eri alueella viranomaiset parhaillaan joko toteuttavat tai valmistelevat yksityisyritysten tukitoimia uusille rakennusalan toimijoille. Modernisoinnin toteuttaneilla yrityksillä ongelmaksi on kuitenkin muodostunut ammattitaitoisen työvoiman vaikea saatavuus.
Siperian metsäteollisuuden suurin kilpailuetu on tällä hetkellä alhainen omakustannushinta erityisesti raaka-aine ja energiakustannusten osalta. Laskennallisesti tuhat kuutiota venäläistä havupuuta on kolmanneksen halvempaa kuin tärkeimmissä kilpailevissa maissa, ja lehtipuun osalta hintaero on vielä suurempi. Sähköenergia on myös suunnilleen kolmanneksen halvempaa ja puupolttoaineen kustannuksissa hintaero on jopa kaksi kolmannesta. Tämän vuoksi vain harvat ovat kiinnittäneet huomiota tuotannon tehokkuuden kasvattamiseen tai teknologian modernisointiin. Kilpailuetu kuitenkin katoaa vähitellen, koska energia- ja työvoimakustannukset ovat Venäjällä kasvussa.
(Teksti on tiivistetty käännös Lespromin artikkelista Kto ne uspeet, tot proigraet):