Kuljetusten sujuvuus on tärkeä puunjalostusyrityksen toiminnalle, mutta vaikuttaa myös investoijien intresseihin. Vaikka Venäjän valtionrautatiet on kuuluisa luotettavuudestaan, käytäntö on toinen ja ongelmat ovat yleisiä. Suurimpina ongelmina ovat tilausten pitkä ja kaoottinen käsittelyprosessi sekä liikkuvan kaluston puute. Ulkomainen yritys joutuu tilaamaan vaunut vähintään kuukautta ennen kuorman lähettämistä. Varauksesta joutuu suorittamaan etumaksun, mutta takuita siitä, että vaunut todella saapuvat ei ole. Suurella ja vakiintuneella asiakkaallakaan ei ole varmuutta vaunukaluston palautuksesta sovittuna aikana. Esim. Arkangelin paperitehtaalla jäi huhtikuussa toimittamatta tilauksia 20 milj. ruplan arvosta vaunujen puuttuessa.
Valtion rautatieyhtiöllä on myös liian vähän puun kuljetukseen soveltuvaa kalustoa. Meneillään on uudistus, jossa puutuotteet pyritään siirtämään umpivaunuista kokonaan avovaunuihin. Prosessi etenee vaihtelevalla nopeudella alueittain. Tänä vuonna avovaunukuljetusten osuus on noin 23 %, kun se oli 5,5 % vuonna 1995, jolloin uudistus aloitettiin. Paperiteollisuuden tuotteille sopivia vaunuja ei ole yhden konsernin pr-päällikön mukaan nähty muualla kuin Lokakuun rautateiden esitteissä. Ongelmien välttämiseksi osa yrityksistä hankkii omaa kalustoa, vaikka se onkin kallista. Esim. Titan-yhtymä maksaa omalla kalustolla tehdyistä kuljetuksista 30 % korkeamman hinnan, koska tariffi on maksettava myös tyhjien vaunujen paluumatkasta. Lisäksi käytetään liikennöintiin erikoistuneiden yritysten palveluja, erityisesti ulkomaankaupassa.
Venäläinen tariffipolitiikka on oma lukunsa. Voimassa on kaksi tariffia, kotimaan ja ulkomaan kuljetuksille. Hallitus asetti vuonna 2001 tavoitteeksi yhtenäistää tariffit. Tähän mennessä kotimaan tariffia on nostettu, mutta ulkomaan tariffi on pysynyt muuttumattomana.
Metsäteollisuusyritykset eivät löydä yhteneväistä ehdotusta ratkaisuksi paheneviin kuljetusongelmiin. Toisen mielestä valtion rautatieyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi auttaisi, toisen mielestä se vain lisäisi kaaosta. Yrityksille jää siis vain yksi keino – luottaa itseensä. Lisätä puuvarastoja, nykyaikaistaa logistiikan suunnittelua ja kehittää omaa kuljetusinfrastruktuuria.
Lähde: Ezhenedelnik lesopromyshlennika nro 11/2003