Venäjän metsälehti ”Lesnaja Gazeta” kirjoittaa jälleen kerran puun vientitullien aiheuttamista seurauksista, artikkelin keskeinen sisältö on seuraava:
Vientitullien haitallisia vaikutuksia ovat korostaneet niin asiantuntijat kuin puun viejätkin. Toimittajan eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tehty johtopäätös on yksiselitteinen: Hallituksen päätös vientitullien korotuksesta on ehdottomasti väärä ja jopa absurdi. Nyt kuoroon ovat liittyneet myös puun jalostajat.
Esimerkiksi Cherepovetsin vaneritehtaan johtaja on lähestynyt pääministeri Putinia kirjeellä, jossa pyydetään siirtämään koivun tulleja siksi aikaa, kunnes uutta jalostuskapasiteettia on syntynyt. Kirjeessä todetaan vientitullien haitallinen vaikutus vaneriteollisuuden raaka-ainehuoltoon. Yli 15 cm koivun vientitullien seurauksena 7 miljoonaa kuutiota kuitupuuta jää käyttämättä Luoteis-Venäjällä nykyisellä korjuun tavaralajirakenteella. Hakkuut käyvät kannattamattomiksi tai tappiollisiksi, mikä johtaa vanerikoivun saatavuuden heikkenemiseen ja raaka-ainevajeeseen.
Useampien Venäjän alueiden johtajat tukevat metsäteollisuusyrityksiään. Esim. Vologdan alueen kuvernööri kirjoitti jo viime vuoden kesällä presidentin täysivaltaiselle Luoteis-Venäjän edustajalle sekä varapääministeri Zubkoville. Kirjeissä todettiin niinikään huoli koivun tullien vaikutuksesta Vologdan alueella. Yli 15 cm koivukuidun tulli johtaa umpikujaan sen myynnissä, koska sen osuus korjatusta puusta on 30-50 % eikä kotimaista kysyntää ole. Korjuuyritysten tappiot ovat miljardi ruplaa ja myymättä jää 0,8 miljoonaa kuutiota koivukuitua. Tulleja tulisi lykätä kunnes uusia tehtaita on rakennettu, lisäksi koivun laatuluokitusta tulisi muuttaa viennissä siten, että myös yli 15 cm:n kuitupuu voitaisiin viedä tullitta. Vologdan kuvernööri sai vastauksen Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriöstä varaministeri Dementjeviltä ja viesti kuului seuraavasti: Ottaen huomioon tarve lisätä kannustimia sellu- ja paperiteollisuuteen investoiville yrityksille, Venäjän hallitus on valtuuttanut federaation toimeenpanovallan edustajia valmistelemaan lehtipuun viennin erityisehtoja em. investoijille.
Toimittaja toteaa, että jo nyt maassa on olemassa valmiita lakiehdotuksia, joilla voitaisiin lyhyessä ajassa huomattavasti parantaa metsäteollisuuden tilannetta. Mutta maan johdossa ei ole toistaiseksi nähtävissä innovatiivista politiikkaa metsäsektorilla. Työttömäksi jäävät metsäkylien asukkaat on unohdettu virkamiesten taholla.
Vuoden 1998 ruplan devalvaatio pelasti useita metsäteollisuusyrityksiä. Ne jotka veivät puuta ulkomaille, säästyivät. Nyt tilanne on huonompi, kun kotimaan tilannetta ei voida kompensoida viennillä puutullien vuoksi. Jokainen voi arvioida itse: koivukuidun hinta on 22 €/m³ ja vientitulli 15 €/m³, puun myyjälle jää siis 7 euroa. Tulo on kaksi kertaa pienempi kuin korjuukustannukset. Miten tässä tilanteessa maksetaan palkat ja verot? Vologdan alueen kuvernööri on yrittänyt nostaa kysymyksen esille kiireellisenä hallituksen metsäneuvoston kokouksessa, mutta ilmeisesti vastakaikua ei ole tullut.
Toukokuun alussa alkaa puun laivaus Vologdan alueella. Varastossa olevat puut voivat kuitenkin jäädä myymättä tullien takia. Jyrkät tullikorotukset ovat pelästyttäneet naapurimme Suomen ja Ruotsin, jotka ovat pysäyttäneet tuotantoaan, muuttaneet teknologiaa ja sulkeneet kannattamattomia tehtaita. Ne ovat jopa suuntautuneet uusille raaka-ainemarkkinoille, koska Venäjä on arvaamaton partneri. Vuoden lykkäykset eivät auta asiaa, koska raaka-aineen hankintaa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä. Toisaalla kanadalaiset puunmyyjät odottavat innolla tullipäätösten voimaantuloa ja avautuvia markkinoita idässä.
Jos tulleja ei muuteta, yksinomaan Vologdan alueella on odotettavissa kahden tuhannen työpaikan menetys. Jotta yritys pystyy toimimaan kannattavasti, on yhtä työntekijää kohden korjattava vähintään 500 kuutiota puuta. Ja kun arvioiden mukaan miljoona kuutiota puuta jää ilman kysyntää, saadaan mahdollisesti menetettävien työpaikkojen lukumääräksi 2 000.
Toistaiseksi kärsivät vain puuta vievät yritykset. Jos kriisi alkaa yhä enemmän vaikuttaa myös kotimaan markkinoilla toimiviin yrityksiin, seuraukset ovat huonot kaikille. Puunkorjuusta elävien metsäkylien kuoleminen on pysäytettävä. Syrjäisten metsäkylien ihmiset kyllä selviytyvät omavaraistaloudessa, mutta pärjääkö Venäjän metsäteollisuus ilman näitä puunkorjaajia?
Lähde: Lesnaja Gazeta 25.4.2009 N 32
”Poshliny na krugljak: Hoteli kak luchshe, a vyshlo…” (Puutullit: Haluttiin parasta kuten yleensä, mutta kävi kuten…), Vologdan alueen toimittaja Vladimir Petukhov