Vuoteen 2020 ulottuvassa Venäjän metsätalouden kehitysstrategiassa on avainasemassa kotimaisen puun jatkojalostuksen kehittäminen, johon liittyvät kysymykset ovat toistuvasti nousseet esille metsäsektoriin liittyvässä uutisoinnissa. Lesnaja Gazetan artikkelissa (20.2.2010) pohdittiin, millaiset mahdollisuudet Venäjällä on tavoitteen toteuttamiseen ja mitkä kysymykset ovat keskeisiä ongelman ratkaisun kannalta.
Artikkelin mukaan Venäjän mahdollisuudet piilevät maan valtaisassa energiapotentiaalissa ja uhat sen hyödyntämiseen liittyvissä ongelmissa, jotka alkavat puunkorjuusta. Ilmastonmuutos ja suoperäisen maapohjan (Venäjällä 57 %) puunkorjuun haasteet sekä puutavarakuljetusten ongelmat näkyvät raakapuun hinnan nousuna ja siinä, että Venäjällä on valtavista metsävarannosta huolimatta pulaa puuraaka-aineesta. Tilannetta vaikeutta entisestään se, että valtaosa korjuuyrityksistä on Venäjällä hyvin pieniä, ja niiden toiminnan tehostaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Puunkorjuutoiminta vaatisikin Lesnaja Gazetan mukaan perustavaa laatua olevia uudistuksia.
Jalostusportaan perusongelmana on venäläisvalmisteisen puunjalostuslaitteiston ja ammattitaitoisten työvoiman puuttuminen, jonka lisäksi energian hinnannousu ja metsäteollisuusyritysten heikko taloudellinen heikentävät oleellisesti kehitysnäkymiä. Puun entistä parempi hyödyntäminen metsäsektorin lämmön- ja sähkönlähteenä nähdään tehokkaana keinona tehostaa metsäteollisuustuotantoa ja saada merkittävä kilpailuetu puunjatkojalostuksen kehittämiselle. Puupellettituotanto, puupohjaisen polttonesteen ja generaattorikaasun valmistus sekä lämpö- ja sähköenergian tuotanto puuta polttamalla tuovat uusia mahdollisuuksia energiateollisuudelle.
Lähde:
Lesnaja Gazeta 20.2.2010 (Kak najti put k uspehu glubokoj pererabotki drevesiny)