Presidentti Putinin 29.9. järjestämässä kokouksessa käsiteltiin Venäjän metsäsektorin tilannetta ja kehittämistarpeita. Kokouksen tuloksena presidentti antoi useita määräyksiä, yhtenä näistä jalostamattoman havu- ja jalopuun viennin kieltäminen.
Presidentin puheen keskeisin sisältö:
- Metsätalous on ollut laskusuunnassa vuosituhanteen vaihteen jälkeen, ja Venäjän osuus globaaleilla metsätuotteiden markkinoilla on laskenut. Syynä tähän ovat laajalle levinneet ”harmaat” menettelytavat metsänvuokrauksessa sekä laittomat hakkuut.
- Järjestyksen palauttamiseksi vuonna 2006 tehtiin perusteellinen metsätalouden uudistus ja säädettiin uusi metsälaki. Metsävarojen hallinnointi ja metsänkäytön valvonta siirrettiin alueille, metsänkäyttöoikeuksien myöntäminen uudistettiin huutokauppaperusteiseksi ja metsänhoitovelvollisuudet siirrettiin metsänkäyttäjille.
- Vuokrattujen metsien pinta-ala on kasvanut kolmanneksella ja hakkuut lisääntyneet puolitoistakertaisiksi. Korkean jalostusasteen tuotteiden, kuten vanerin, sellun, paperin, huonekalujen ja pellettien tuotanto on kasvanut huomattavasti.
- Vaikka ala on kehittynyt positiivisesti, metsäkonsernit vahvistuneet ja uutta tuotantoa perustettu, useimmilla alueilla on edelleen vallalla vanha, ekstensiivisen mallin mukainen asenne metsiin. Metsät hakataan avohakkuilla ja jätetään uudistamatta.
- Johtavat metsäteollisuusyritykset sijaitsevat kaukana kasvavista Aasian markkinoista, mikä hidastaa Venäjän metsäsektorin kehitystä. Kaukoidässä sijaitsevilla Venäjän alueilla on etunaan alhainen metsävarojen hinta ja lyhyet toimitusmatkat markkinoille, mutta metsäteollisuus ei ole pystynyt hyödyntämään niitä. Puunjalostus ei ole kehittynyt, vaan puuta viedään jalostamattomana tai karkeasti jalostettuna – usein harmaalla vyöhykkeellä tai avoimesti laittomin menettelyin.
- Laittomien hakkuiden torjuntaan tarvitaan uusia ja tehokkaita keinoja nykyisin käytössä olevien lisäksi.
Presidentin yhteenvedossa hallitukselle annettiin tehtäväksi valmistella lainsäädäntöä muun muassa seuraavista aiheista:
- Kontrolloimaton puunvienti on saatava loppumaan. Tässä on hyödynnettävä aktiivisemmin nykyaikaisia järjestelmiä. On tarpeen luoda federaatiotason tietojärjestelmä, joka sisältää sähköisen metsävararekisterin ja on samansisältöinen kaikille alueille. Tietojärjestelmän tulisi myös sisältää puun mittaus- ja kauppatiedot. Järjestelmän avulla voisi seurata puun koko toimitusketjua hakkuista valmiiseen tuotteeseen ja sen vientiin ulkomaille. Näin voitaisiin poistaa erilaiset porsaanreiät sekä harmaat ja laittomat menettelytavat. Puun mittaus- ja kauppajärjestelmä toimii pilottivaiheessa ensi vuoden alussa ja heinäkuusta alkaen sen käyttö tulisi olla pakollista.
- Tullausmenettelyjä on uudistettava siten, että sahatavaran nimikkeellä ei voi viedä raakapuuta. Näin ollen määrään 1.1.2022 alkaen asettamaan täyden vientikiellon jalostamattomalle tai karkeasti jalostetulle havu- ja jalopuutavaralle. Pk-yrityksille, jotka tällä hetkellä toimivat ko. alalla, ehdotan perustettavaksi modernisointiohjelman, jonka puitteissa voi saada edullisia luottoja puun jalostuskapasiteetin kehittämiseksi.
- Metsäsuunnittelu on uudistettava.
- Alueille on perustettava federaation metsävalvojan virka ja valvonta on ulotettava puun kuljetukseen, varastointiin ja jalostukseen.
- Luonnos määräyksistä on valmisteltu ja sitä korjataan kokouksessa kuultujen ehdotusten perusteella.
Vientirajoitusten taustaa
Keskustelua puunviennin kieltämisestä on käyty Venäjällä vuosikausia. Havupuun vientikiellosta on tehty useita lakiehdotuksia, jotka eivät kuitenkaan ole edenneet päätökseen asti. Vuosina 2018-2019 yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön nousi erityisesti Kiinaan suuntautuva puunvienti, joka yhdistettiin Siperian laittomiin hakkuisiin. Tällöin myös sahatavaran viennille ehdotettiin rajoituksia. Taustalla oli Kiinan vienti, jossa pyöreän puun vientitullien välttämiseksi tukkeja viedään karkeasti syrjättynä eli sahatavaran nimikkeellä edelleen jalostettavaksi Kiinassa.
Vuonna 2017 presidentti Putin antoi hallitukselle tehtäväksi tarkastella sahatavaran luokittelun muuttamista. Lisäksi tehtävänä oli arvioida, olisiko tarkoituksenmukaista määrätä vientitulli ja -kiintiö alhaisen jalostusasteen sahatavaralle. Muutoksia ei ole toistaiseksi tehty, joten karkeasti syrjätyn sahatavaran viennin rajoittaminen edellyttäisi tullinimikkeistön uudistusta. Muussa tapauksessa vientirajoitus koskisi lähes kaikkea Venäjältä vietävää sahatavaraa eli 30 miljoonaa kuutiometriä.
Havu- ja jalopuun vienti
Venäjältä viedään vuosittain ulkomaille keskimäärin 10 miljoonaa kuutiometriä havupuuta, josta Kiinaan yli 80 prosenttia. Suomeen viedään noin 800 000 kuutiometriä havupuuta vuodessa.
Jalopuulla (tsennye lesnye porody) tarkoitetaan vientiä koskevassa sääntelyssä tammea, pyökkiä ja saarnеa. Jalopuuta viedään Venäjältä noin 300 000 kuutiometriä vuosittain pääasiassa Kiinaan.
Hake ei sisälly termiin jalostamaton puutavara (neobrabotannye lesomaterialy).
Tilastot: stat.customs.ru
Sari Karvinen, Luke
Lähteitä: Kremlin.ru
14.11.2019 Keskustelua sahatavaran vientitullista ja metsänvuokrasopimusten laillisuudesta
15.2.2019 Keskustelua Venäjän laittomista hakkuista ja puunviennin rajoittamisesta
7.11.2018 Keskustelua Kiinan puunviennistä Venäjän parlamentissa
5.8.2015 Puutteellisesti merkitystä jalopuutavarasta sakotetaan
Venäjän hallituksen asetus 4.11.2014 N 1161 ”Sääntöjä jalopuutavaran merkitsemisestä (tammi, pyökki, saarni)” [Об утверждении Положения о маркировке древесины ценных лесных пород (дуб, бук, ясень)]