Lokakuun alussa pidetyssä perinteisessä Pietarin metsäfoorumissa oli mukana laaja osallistujakunta viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä. Kaksipäiväinen foorumitapahtuma alkoi yleisistunnolla ja jatkui sen jälkeen rinnakkaisilla teemaistunnoilla. Istuntojen teemoiksi oli valittu Venäjän metsästrategia vuoteen 2030, metsäsektorin kansainvälistyminen, puurakentaminen, intensiivinen metsätalous, koivuvanerituotanto, sahatavaran tuotanto ja bioenergia.
Metsäteollisuus elää positiivista kasvun vaihetta, jota Kiinan markkinoiden vetovoima tukee. Tämä näkyy myös Kiinan puuraaka-ainehankinnan lisääntymisenä Venäjältä. Länsimaisten toimijoiden näkemyksen mukaan Venäjällä voisi olla mahdollisuuksia puuraaka-aineen kantohinnan nousuun, mutta tuloutuva lisähinta tulisi ehdottomasti ohjata metsänhoidon parantamiseen. Vuoteen 2030 asti voimassaolevan metsästrategian valmistelu on parhaillaan menossa. Yleisistunnon puheenjohtaja esitti toiveensa, että strategiaan sisällytetään erillinen osio intensiivisen metsätalouden edistämisestä. Strategia on laadittu sillä ajatuksella, että katsauskaudella myös Venäjällä investoidaan sellu- ja paperintuotantoon, vaikkakin laitteistohankinnat tehdään suunniteltaviin investointeihin ulkomailta. Investointien suuntautumiseen vaikuttaa paikallisten arvioiden mukaan myös se, miten eri tuotteiden kysyntä Venäjällä kehittyy ja millaisena investointiympäristönä Venäjä nähdään muuhun Eurooppaan ja Amerikkaan nähden. Strategiassa arvioidaan Venäjän metsäsektorille syntyvän 150 000 uutta työpaikkaa, joista puolet edellyttäisi korkeakoulututkintoa. Kaiken kaikkiaan Venäjällä on eritasoista metsäopetusta 55 eri koulutusasteen oppilaitoksessa.
Segezha Groupin edustaja penäsi pienyrittäjyyden aseman huomioimista vuoteen 2030 ulottuvassa metsästrategiassa, jota siperialaisen metsäkonsernin ruotsalainen johtaja myös kannanotollaan tuki. Istutus ja metsänhoito luovat työtä, mutta tämä työ jätetään useimmiten tekemättä. Työ vaatii muutaman työpäivän panostusta hehtaaria kohden oikea-aikaisesti tehtynä. Tähän ongelmaan tulisi löytää toimiva liiketoimintamalli, jotta metsätalouden työt tulevat tehdyksi ja työ olisi tekijälleen kannattavaa. Venäjän metsähallinnon Luoteisen federaatiopiirin johtajan mukaan työnteon kannattavuuteen voidaan vaikuttaa verotuksellisesti, mutta on muistettava kuitenkin, että terveitä metsätöihin työkykyisiä henkilöitä on vähän ja metsäalueiden väestön kehitys tässä suhteessa on epäsuotuisaa. Suurilla metsäyhtiöillä on varaa rahoittaa metsänhoitotöitä, mutta metsäpalveluja koskevat sopimukset pitäisi osata laatia pienyrittäjien edut turvaaviksi siten, että suuryritykset voisivat tarvittaessa kattaa pienyrittäjille aiheutuvia riskejä. Asiansa kunnolla hoitavia suuryrityksiä valtio voisi tukea alennuksilla metsänkäyttömaksuissa. Nykyisessä metsätalouden tuottavuudessa paikalliset arviot hehtaarikohtaisista nettotuotoista valtiolle ja metsänvuokraajalle vaihtelevat muutamista kymmenistä ruplista muutamiin satoihin rupliin (muutamia euroja).
Venäläiset asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että intensiivisen metsätalouden mallia on sovellettava vain tietyillä alueilla. Tästä Luonnonvarakeskuskin on tehnyt oman arvionsa päätyen noin kahdeksan prosentin tasoon metsäpinta-alasta. Pietarin metsäntutkimuslaitos on uuden metsätalousmenetelmän johtava käytäntöön soveltaja, joka tekee normatiivien alueellista muokkaustyötä. Kuluneen vuoden aikana maastotyöt ovat edenneet Baikalin ympäristössä. Aiemmin länsimaisten metsäyhtiöiden kanssa on Luoteis-Venäjän alueella perustettu tuhatkunta koealaa, joiden mittaustuloksia on tarkoitus käyttää käytäntöön vaikuttavien johtopäätösten tekemisessä. Svezan sellutehtaan investointisuunnitelmia esitellyt johtaja totesi, että tutkimustulosten käytäntöön vieminen ja laillistaminen ovat Venäjällä erityisen monimutkaisia hankkeita. Tihvinän metsänkäyttöpäällikön mukaan koealojen tulosten perusteella voidaan jo nyt todeta, että puuston kasvua menetetään nykyisillä menetelmillä verrattuna uuden metsätalousajattelun käytäntöihin. Edelleen hän mainitsi, että intensiiviseen metsätalouteen siirtyminen tulee tehdä seuraavassa järjestyksessä – tienrakennus, metsänuudistaminen ja nuoren metsän hoito.
Runsaasti keskustelua syntyi nykyisen metsäalan koulutusjärjestelmän toimivuudesta ja sen uudistamistarpeista palvelemaan paremmin alan yritysten tarpeita. Yritysten tarpeet liittyvät uusien vahvistettavien ohjesääntöjen (normatiivit) käytännön vaikutuksiin ja muutokseen liittyvän uuden teknologian käyttökoulutukseen. Toinen keskustelua herättänyt teema oli kestävän hakkuusuunnitteen laskentaperusteet.
Pasi Poikonen, Luke