Venäjän metsälain valmistelua ja päätöksentekoa koko prosessin ajan kritisoineessa metsälehti Lesnaja Gazetassa julkaistiin näkemys uuden metsälain epäkohdista. Artikkelin keskeinen sisältö on seuraava:

Venäjän duuma, federaationeuvosto ja presidentti ovat hyväksyneet uuden metsälain, joka eroaa taloudellisen kehittämisen ministeriön vajaat neljä vuotta sitten jättämästä luonnoksesta oleellisesti. Joitakin luonnoksen räikeimmistä epäkohdista on korjattu, osa jätetty entiselleen ja onpa ongelmallisia kohtia tullut lisääkin. Osa ongelmista ilmenee tietenkin vasta lakia käytäntöön sovellettaessa. Tässä luetellaan vain selvimmät puutteet.

  • Laki on luonteeltaan mahtipontinen ja julistava: metsätalouden harjoittamisen vaatimuksia ei määritellä tarkasti, mikä edellyttää lisäohjeiden hyväksymistä
  • Metsiä, jopa suojametsiä ja arvokkaita luontokohteita, on mahdollista saada yksityisomistukseen ilman, että uusi omistaja joutuu kantamaan vastuuta ao. metsien aikaisempien tehtävien säilymisestä
  • Sakotus- ja kannustusjärjestelmää metsän ollessa vuokraajan jäljiltä vuokraamishetkeä huonommassa tai paremmassa kunnossa ei ole
  • Ei ole eri metsänkäyttäjien intressejä yhteen sovittelevaa mekanismia tilanteisiin, joissa samaa metsää käytetään eri tarkoituksiin
  • Puuttuu järjestelmä, jolla metsiä voidaan varata valtiontarpeisiin ja kansalaisten tarpeisiin, mm. suojelualueiden perustamiseen, tuleviin investointihankkeisiin
  • Mahdollisuus rakentaa virkistyskäyttöön, uskonnolliseen toimintaan tai metsästykseen luovuttuun metsään pysyviä tai väliaikaisia rakennelmia (korkeintaan vuokra-ajan puitteissa 49 vuodeksi) metsän luontoarvoja ja yleistä merkitystä on huomioimatta
  • Venäjän federaation subjektit eivät ole kiinnostuneita rahoittamaan tehokasta metsänhoitoa, metsätalouden rahoitusta tasataan federaation budjetilla, jossa ei oteta huomioon metsänhoidon tehokkuutta konkreettisilla alueilla
  • Alueellisille elimille annetaan samalla sekä metsänkäytön organisointi että metsänkäytön valvonta ja tarkastus, ts. metsät ovat edelleen valtionomaisuutta, mutta valtio omistajana ei valvo metsissä tapahtuvaa toimintaa, mikä johtanee ”isännättömien” metsien hävitykseen
  • Federaation tasolla määriteltyjä ohjeita on paljon, mikä ei jätä subjekteille mahdollisuutta sopeuttaa federaation lainsäädännön vaatimuksia paikallisiin olosuhteisiin
  • Ympäristövaikutusten tarkastusinstituuttia ei ole, minkä vuoksi suunnitellun toiminnan laadun ja ympäristöturvallisuuden puolueeton valvonta käy mahdottomaksi ja vie kansalaisilta mahdollisuuden tutustua tehtyihin suunnitelmiin (kuulemistilaisuudet)
  • Metsävaroihin pääsee käsiksi vain huutokauppamenettelyn kautta, hakijoiden sosiaalinen merkitys alueen kehittämiselle jää huomiotta, ensisijaisille investointihankkeille etusija
  • Taajamien alueilla olevien metsien säilymistä ja käyttöä koskevat ohjeet puuttuvat
  • Asteittaiset hakkuut (postepennye rubki) on jätetty laista pois
  • Ei ole tarkkoja ohjeita siitä, kuka vastaa metsäpalojen sammuttamisesta ja kuinka metsäpalojen torjunta on paikallistasolla järjestettävä

Lähde: Lesnaja Gazeta 9.12.2006

Kooste venäläisen metsäteollisuuden edustajien näkemyksistä:

Keskustelutilaisuus metsäsektorin kehitysnäkymistä
Uutistoimisto Rosbaltissa pidettyyn keskustelutilaisuuteen ”Metsäsektorin kehitysnäkymät metsälain hyväksymisen jälkeen” osallistui useita alan edustajia: hallintoneuvoston puheenjohtaja Irina Bitkova Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyhtiöstä (Severo-Zapadnaja Lesopromyshlennaja Kompanija), toimitusjohtaja Mihail Shalajev Viipurin sellutehtaalta (OAO Vyborgskaja tselluloza), yhteistyöjohtaja Dmitri Tshuiko Ilim Pulpista (ZAO Ilim Pulp Enterprise) sekä johtaja Denis Sokolov Luoteis-Venäjän metsäteollisuuskonfederaatiosta (NP Konfederatsija LPK Severo-Zapada).

Keskustelijat pitivät lakia varsin tarpeellisena asiakirjana, joka voi kannustaa lisäämään puunjatkojalostusta, metsäinfrastruktuurin kehittämistä, vähentämään korruptiota ja yksinkertaistamaan metsänvuokrausta. Mutta laki on vasta ensimmäinen askel metsänkäytön normalisoimiseksi. Heinäkuun alkuun mennessä Venäjän hallituksen on hyväksyttävä vielä 60 metsälain toteuttamisen kannalta välttämätöntä dokumenttia. Niin kauan kuin tämä on tekemättä, avoimia kysymyksiä on valtavasti.

Tshuikon mukaan metsälain voimaantulosta ilmoitettiin jo lokakuun alussa Pietarissa pidetyssä Metsäteollisuusfoorumissa, mutta käytännössä lain voimaantulo on valmistelematta suurimmalla osalla alueista. Lokakuun alussa siihen oli valmistauduttu vasta 10 %:lla Venäjän seuduista, totesi Sokolov.

Bitkova korosti puheenvuorossaan, että metsänvuokraajan on ymmärrettävä metsävarojen saannin mekanismi, omien infrastruktuuri-investointiensa aiheellisuus sekä metsänuudistamisen tärkeys jne. Hänen mielestään ensisijaisten investointihankkeiden kriteerit on tuotava selvästi esille, samoin metsänvuokraajan konkreettiset velvollisuudet, valtionvalvonta suhteessa vuokraajiin ja subjektien viranomaisten valtuudet.

Shalajev totesi, että uusi metsälaki jättää pienten ja keskisuurten puunjalostusyrittäjien intressit huomiotta. Kun yritysten kannattavuusaste on vain 3 – 5 %, on niiden hankala ottaa vastuutuulleen kaikki metsänuudistusvelvoitteet ja yrittää tehdä vielä voittoakin.

Tshuikon mielestä uuden metsälain puute on, että metsähuutokaupoissa ei nouse esiin tunnollisin metsänkäyttäjä, vaan vuokrametsät menevät suurimman rahapussin omaavalle. Toisaalta etuna on se, että metsähuutokaupoissa viranomaiset eivät pysty enää vaikuttamaan tulokseen. Hän totesi myös, että uuden metsälain päätavoitteen, metsäteollisuuden investointien kasvattamisen, kannalta suotuisinta olisi saada muiden alojen toimijat kiinnostumaan investoinneista metsäsektorille. Suurten yhtiöiden on suojeltava markkina-asemaansa reagoimalla nopeasti muutoksiin. Esimerkiksi Ilim Pulp ulkoistaakin omaa puunkorjuutaan pienyrittäjille, kouluttaa niitä puunkorjuuseen, yrittäjyyteen ja auttaa konehankinnoissa mm. myymällä omaa kalustoaan niille. Ilim Pulp vuokraa metsän, mutta pienyrittäjät hoitavat korjuun.

Bitkova muistutti osallistujia siitä, että lain mukaan suuret metsäinvestoinnit voidaan toteuttaa ilman huutokauppamenettelyäkin. Hänen mielestään on myönteistä, että metsänkäyttöoikeuksien jakaminen siirtyy federaation elimiltä alueellisille elimille, jotka ovat paremmin perillä metsäalan realiteeteista, miten ja mistä valtion metsämaita tulee hyödyntää. Alueelliset tahot pystyvät objektiivisemmin arvioimaan metsäteollisuuden ympäristövaatimusten noudattamista sekä panostusta metsänuudistamiseen.

Lähteet: North-West Timber Company, Rosbalt artikkeli 1, Rosbalt artikkeli 2

Lesnaja Gazetan artikkelissa on haastateltu Vologdan alueen korjuuyritysten (Cherepovetsles, Vologodskie lesopromyshlenniki, Belozerskles) ja alueellisen metsähallinnon edustajia. Suurimmat moitteet kohdistuvat siihen, että metsälailla ei ole suoraa vaikutusta. Lain toimeenpano vaatii lukuisia, toistaiseksi puuttuvia alempitasoisia normeja, jotka ovat käytännön näkökulmasta itse lakia tärkeämpiä, esimerkkinä ohjeet puun pystykaupasta.

Korjuuyrityksiä huolestuttaa myös metsänuudistamisvelvoitteen siirtyminen yritysten vastattavaksi vuokra-alueilla. Pystypuun hintaan laskettuna kustannukset lisääntyvät 150 ruplaa. Nykyisellä puunkorjuutoiminnan kustannustasolla se muuttaa yritykset tappiollisiksi. Yritykset toivovat, että kustannuksia kompensoitaisiin metsänvuokramaksujen suuruudessa.

Epävarmuutta aiheuttaa hakkuulupien lakkauttaminen ja niiden muuttaminen metsänkäyttöilmoitukseksi. Koska ilmoitusmenettelyä ei ole vielä määritelty, toimintaa yritetään turvata hakemalla etukäteen mahdollisimman paljon hakkuulupia ensi vuodelle. Haastatellut aluemetsähallinnon edustajat toteavat, että toiminta yritetään sopeuttaa yritysten edun mukaisesti muutosvaiheesta huolimatta.

Lähde: Lesnaja Gazeta 9.12.2006

Segezhan metsävaraosaston päällikkö Vladimir Golubev esitteli Petroskoissa marraskuun lopussa järjestetyssä seminaarissa uuden metsälain vaikutuksia metsänkäyttöön vuokralaisen kannalta. Esitelmän käännös suomeksi: Golubev