Luoteis-Venäjän runsaiden metsävarojen ansiosta metsäteollisuutta ja metsien hyödyntämistä voitaisiin merkittävästi lisätä, mutta se edellyttäisi metsäsuunnittelumenetelmien uudistamista, metsien hoidon tehostamista, luonnon monimuotoisuuden huomioimista talousmetsien käsittelyssä ja huomattavia investointeja metsätieverkoston kehittämiseen, todetaan Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteessa.

Venäjän uusi metsälaki siirsi paljon vastuuta federaatiolta alueille ja metsänkäyttäjille. Metsien käyttöä halutaan tehostaa ja niistä saatavia tuloja lisätä samalla kun metsien hoidollista ja ekologista tilaa halutaan parantaa. Toimeenpanoprosessin aiheuttaman käymisvaiheen sekä maan taloutta ravistelevan talouskriisin seurauksena metsien hyödyntämisen ja hoidon 1990-luvun alussa alkanut murros näyttää kuitenkin jatkuvan vielä vuosia.

Rasitteena painavat lisäksi takavuosien jatkuvat muutokset Venäjän metsätalouden hallintorakenteessa, normistossa ja käytännön metsätaloudessa, metsätalouden ja metsäteollisuuden vastakkainasettelu sekä riittämätön rahoitus metsien hallinnan, valvonnan, uudistamisen ja suojelun toteuttamiseksi. Tämä on heikentänyt metsien hoidon tasoa.

Luoteis-Venäjä tuotti vuonna 2008 yli kolmasosan maan ainespuusta, reilun neljänneksen sahatavarasta sekä kaksi kolmasosaa paperista. Alueen suuresta markkinaosuudesta huolimatta sen metsätalouteen ei ole pystytty panostamaan riittävästi. Päätehakkuiden hakkuusuunnitteesta on viime vuosina hyödynnetty vain noin 40 prosenttia, ja vuotuinen kokonaishakkuukertymä on ollut vain 0,5 m³/ha, kun se on ollut Suomessa noin 3 m³/ha. Avohakkuualoista jäi uudistamatta viidennes vuosina 1999-2006. Metsähallinnon rakentamien metsäteiden määrä on romahtanut 1990-luvun alusta lähtien kymmenesosaan. Metsänkäyttäjät rakentavatkin pääosan metsäteistä omilla varoillaan.

Alueellisten metsäsuunnitelmien laatiminen on pakottanut aluehallintoja pohtimaan tarkemmin metsäsektorin merkitystä aluetaloudessa. Luoteis-Venäjällä on runsaat metsävarat, joiden ansiosta metsäteollisuutta ja metsien hyödyntämistä voidaan merkittävästi lisätä samalla kun luonnonsuojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta voidaan huolehtia. Tämä edellyttää muun muassa menetelmien uudistamista metsäsuunnittelussa sekä metsänvuokraajan tavoitteiden ja taloudellisten tekijöiden huomioimista aiempaa enemmän. Valtiolta edellytetään merkittävää tukea tienrakennukseen sekä alueelliset erityispiirteet huomioivien metsänhoito- ja hakkuuohjeiden laatimista paikallista osaamista hyödyntämällä.

Lähde: Metsäntutkimuslaitos