Rossiiskaja Gazetan artikkelissa todetaan, että metsälakiin ensi vuonna odotettavissa olevat muutokset eivät ratkaise sektorin kaikkia ongelmia, kertoo Lesprom.ru-portaalin lehdistökatsaus. Ongelmia on kertynyt niin paljon, että suuri osa jää lain ulkopuolelle.
Esimerkiksi metsätalouspiirien eli leshozien johtajat ovat yhteneväisesti sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä, jossa leshozit joutuvat itse hankkimaan elantonsa, on ehdottomasti väärä. Se on johtanut tilanteeseen, jossa harvennushakkuissa metsän laadun parantamisen sijaan poistetaan kaikki parhaat puut tulojen saamiseksi.
Teknologian muutoksen mukanaan tuoma tarve muuttaa pystypuun myynti- ja hakkuusääntöjä on ollut välttämätön jo kauan, artikkelissa todetaan. Leningradin alueella on laadittu esimerkkiohjeet puutavaralajimenetelmälle jo vuonna 1993 ja ne ovat alueella voimassa. Federaatiotasolta vastaava dokumentti puuttuu vieläkin. Luonnonvaraministeriön ja metsäteollisuuden koordinaationeuvoston varapj:n Dmitri Tšuikon mielestä on luonnotonta, että suurten puunkorjuuyritysten taloussuunnitelmissa varaudutaan sakkoihin nykyaikaisen korjuuteknologian käyttämisestä. Esimerkiksi harvesterilla ei päästä niin lyhyeen kannon korkeuteen kuin voimassaolevat säännöt määräävät. Eikä olisi tarvettakaan. Säännöt perustuvat juontotraktoreiden käyttöön, jotka eivät kestä rikkoutumatta yli 10 cm kantoja. Pyöräkoneilla tätä ongelmaa ole.
Rossiiskaja Gazetan artikkelissa todetaan, että puunkorjuun sertifiointikysymys ei etene. Viime vuonna perustettu kansallinen vapaaehtoisen metsäsertifioinnin neuvosto ei käytännössä juuri toimi, eikä lukuisista kansainvälisistä säännöistä ole valittu sovellettavaa kriteeristöä. Laittomien hakkuiden ongelma ei ole pienentynyt ollenkaan. Artikkelissa todetaan, että lainsäädäntö ei anna keinoja lainrikkojien rankaisuun, esim. puutavara-auton tai sahan takavarikointiin.
Tullipolitiikassa ollaan onneksi päästy eteenpäin. Jos ulkomailta tuotua koneistoa käytetään tuotantoon puunjalostuslaitoksessa Venäjällä, se vapautetaan arvonlisäverosta. Maksettavaksi jää vain 5 % tullimaksu. Jalostettujen puutuotteiden vientitulleja on myös pienennetty.
Yleensäkin ongelmia, ei niin laaja-alaisia kuin metsälaki, mutta sektorin kehitykselle elintärkeitä, on lehden mielestä loppumattomasti. Dmitri Tšuiko toteaa, että Venäjä tarvitsee metsälain, jolla määritellään kehitysstrategia ja metsäpolitiikka. Pitää päättää, mitä tehdään: Rakennetaanko uusia paperitehtaita vai lisätäänkö olemassaolevien kapasiteettia? Hyödynnetäänkö täysimääräisesti saavutettavat metsävarat vai siirrytäänkö kaukaisemmille alueille, mikä edellyttää valtateiden rakennusta valtion taholta? Lisätäänkö työn tuottavuutta vai pyritäänkö säilyttämään työpaikat (laskelmiemme mukaan suomalaista vastaavalla tuottavuudella tarvitaan n. 30 000 henkilöä nykyisen 500 000 sijasta), kysyy Tšuiko?
Lähde: Lesprom.ru