Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden kokonaisvienti Venäjälle vastaa noin 600 miljoonaa euroa. Suurin osa viennistä koostuu paperiteollisuuden tuotteista, lähinnä paperista ja kartongista. Kemiallinen metsäteollisuus onkin kyennyt parhaiten hyödyntämään venäläisten elintason ja ostovoiman kasvun luomat mahdollisuudet. Mekaanisen metsäteollisuuden idän vienti taas on ollut vaatimatonta. Viime vuosina vienti on ollut noin 10 000 kuution luokkaa, joka vastaa noin 3 prosenttia alan kokonaisviennistä. Tuotteet ovat pääsääntöisesti olleet jalostusarvoltaan matalia, kuten sahatavaraa ja vaneria.
Haastava kotimaan toimintaympäristö verottaa vientimahdollisuuksia
Vaikeudet kotimaisen mekaanisen metsäteollisuuden toimintaympäristössä heijastuvat myös yritysten kiinnostukseen Venäjän vientiä kohtaan. Kotimarkkinoilla ala on jo pitkään kärsinyt huonosta kannattavuudesta, jolla on ollut epäedullinen vaikutus laajentumishalukkuuteen. Riippakiviksi ovat muodostuneet erityisesti kova kilpailu ja alati nousevat kustannukset. Kun otetaan huomioon, että alan tuotantokustannuksista 70 % muodostuu raaka-aineesta, erityisesti puun saatavuudella ja vaihtelevalla hintakehityksellä on ollut kielteinen vaikutus. Kilpailun kiristymiseen pääsyyt löytyvät rakentamisen hiipumisesta sekä vientimarkkinoiden huonosta taloustilanteesta. Seuraamuksena on ollut alan ylituotanto, joka taas on näkynyt tuotteiden laskevana hintakehityksenä ja katteen pienenemisenä. Haastavassa tilanteessa alan yritysten huomio keskittyy ydintoimintoihin, ja resursseja ei jää jaettavaksi vientimahdollisuuksien kartoittamiseen.
Päällimmäiset viennin esteet yhä Venäjällä
Suurimmat haasteet Venäjän viennissä löytyvät kuitenkin yhä kohdemarkkinoilta. Laajalti Venäjän talouselämää hankaloittavat byrokratia ja korruptio koetaan päällimmäisiksi haasteiksi myös mekaanisessa metsäteollisuudessa. Markkinoiden sekä sen instituutioiden kehitys ovat Venäjällä selkeästikin vielä kesken, ja erot Suomen tilanteeseen verrattuna merkittävät. Myös yleisen lainsäädännön pätevyys ja sen valvonta Venäjällä koetaan edelleen vajavaiseksi liiketoimintaa ajatellen. Toisaalta suomalaisten mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden hintakilpailukyky ei tällä hetkellä ole riittävä Venäjän markkinoille. Venäjällä kilpailu metsäteollisuudessa on jo kovaa ja tulee todennäköisesti vielä kiristymään Maailman kauppajärjestön (WTO) – jäsenyyden myötä.
Pientoimijavaltaista mekaanista metsäteollisuutta vaivaavat myös kontaktien puute ja kulttuurihaasteet. Verkostoitumattoman yrityksen on usein vaikea löytää paikallisia yhteistyökumppaneita, ja myös kotimaassa Venäjän markkinat tuntevan työvoiman löytäminen on haastavaa. Yhteistä kieltä ei usein ole, sillä venäjän kielen osaaminen on Suomessa yhä harvinaista, ja toisaalta venäläinen kollega osaa harvoin englantia kaupan käyntiin vaadittavalla tasolla. Venäjä näyttäytyy alan toimijoiden silmissä yhä suurena ja tuntemattomana, ja harva on panostanut resursseja markkinoiden kartoittamiseen.
WTO-jäsenyys ei innosta
Venäjän varmistunut jäsenyys Maailman kauppajärjestössä on kirvoittanut laajaa keskustelua suomalaisen kaupan ja teollisuuden saroilla. Vaikutusten odotetaankin olevan pääpiirteittäin myönteisiä. On spekuloitu, että jäsenyys näkyisi Suomen Venäjän viennissä noin 300–400 miljoonan euron lisäyksenä, joka loisi Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Suurimmat hyödyt piirtyvät todennäköisesti kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä, kun markkinoille pääsy, investointisuoja sekä ennustettavuus parantuvat.
Haasteet Venäjän viennissä ovat kuitenkin monisyiset, eikä jäsenyys pelkästään voi niitä poistaa. Vaikkakin WTO-jäsenyyden koetaan kasvattavan Venäjän markkinavetovoimaa, mekaanisessa metsäteollisuudessa sen suorat vaikutukset koetaan vain neutraalina kehityksenä. Jäsenyys yksin ei selvästikään kannusta tuottajia viennin pariin. Päätösvallan todetaan Venäjällä edelleen vahvasti keskittyvän kansallisten poliittisten päätöksentekijöiden käsiin, joten muutoksia ja aktiivisuutta odotetaan pikemminkin valtionhallinnosta kuin kauppajärjestön piiristä.
Artikkeli perustuu pro gradu – työhön, joka on julkaistu 14.5.2013 otsikolla ”Finnish Mechanical Forest Industry SME Perceptions of Export Barriers to Russia”. Työn on laatinut MMM Maria Pirttilahti Metsäntutkimuslaitoksen toimeksiantona. Linkki julkaisuun: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39999