Mediakatsaus: Keskustelua presidentti Putinin syyskuussa 2020 antamista määräyksistä metsäsektorin järjestyksen palauttamiseksi ja havupuun sekä karkeasti jalostetun sahatavaran viennin kieltämiseksi (ks. uutinen 2.10.).
Yritysten kommentteja:
Ilim Group: Pyrkimys saada metsäsektori järjestykseen on oikea. Puun vientikielto parantaa puun saatavuutta kotimaisille puunjalostajille. Tärkeää on myös luoda tukitoimenpiteitä puunjalostuksen kehittämiseen. Kommersant 1.10.
Segezha Group, CEO Mikhail Shamolin: Havutukin osalta vientikielto on tarpeellinen. Kotimaan investoinnit kuivatun sahatavaran tuotantoon voidaan toteuttaa nopeasti ja tuotteille on kysyntää ulkomailla. Tärkeää on, että Venäjä ei ole enää jatkossa vain raaka-ainelähde, etupäässä Kiinan markkinoille. Kuitupuun osalta tilanne on täysin erilainen. Koivukuitupuulle ei käytännössä ole kysyntää sisämarkkinoilla, eikä uutta sellukapasiteettia rakenneta nopeasti. Tässä tilanteessa vienti muun muassa Suomeen näyttää perustellulta. Lesprom 16.12.
Segezha Group, johtaja Nikolay Ivanov: Kotimainen puunjalostus tarvitsee tukea ja pula raaka-aineesta on ilmeinen, lukuun ottamatta lehtikuitupuuta. Puun vientikielto voi parantaa ostopuun saatavuutta. Segezhan raaka-aineesta tulee 70 prosenttia omista hakkuista. Lainsäädännössä on määriteltävä selvästi, mitä tarkoitetaan karkeasti jalostetulla puutavaralla. On tärkeää, että vientikielto ei tule koskemaan kuivattua sahatavaraa. Määräys astuu voimaan liian lyhyellä siirtymäajalla. Kaikki yritykset eivät pysty uudelleenrakentamaan toimintaansa, erityisesti tämä koskee Kaukoidän pk-sektoria. Kommersant 1.10.
Sveza, johtaja Boris Didenko: Puunvientikielto voi johtaa puunkorjuumäärien vähenemiseen ja edelleen hallitsemattomaan puun hinnan nousuun. Vedomosti 1.10.
WhatWood, analyytikko Marina Zotova: Puun vientikielto ei ole odottamaton päätös. Äärimmäinen, nopeasti toteutettu toimenpide voi kuitenkin johtaa negatiiviseen vaikutukseen alalla. Esimerkkinä toimii raakapuun vientitullien korotukset ja viennin kiintiöinti, joka johti useamman yrityksen toiminnan pysähtymiseen Kaukoidässä. Pienet yritykset eivät todennäköisesti pysty luomaan uutta jalostuskapasiteettia vuoteen 2022 mennessä, joten voittajaksi selviytyvät suuryritykset. Erityisesti korjuuyritykset tarvitsevat pidemmän siirtymäajan. Kommersant 1.10., Vedomosti 1.10.
Vologodskie Lesopromyshlenniki, pääjohtaja Andrey Konoplev: Vientiyritykset ovat huolissaan tulevista rajoituksista. On välttämätöntä määritellä tarkemmin, mitä arvokkailla lehtipuilla tarkoitetaan. Jokainen ehdotus rajoittaa koivukuitupuun vientiä johtaa vakaviin ongelmiin Euroopan puoleisen Venäjän puunkorjuu- ja puunjalostusyrityksille. Koska koivukuidulle ei ole kysyntää sisämarkkinoilla, vientirajoitus johtaisi sen ylitarjontaan ja edelleen hinnan laskuun. Seurauksena olisi yleinen puunkorjuun kannattavuuden ja korjuumäärien lasku. Edelleen vaikutusten ketju olisi seuraava: pula saha- ja vaneritukista sekä niiden hinnan nousu; puunjalostuslaitoksen tuotannon pieneneminen, korkeammat tuotantokustannukset, huonompi tehokkuus, alentunut kilpailukyky ja investointipotentiaali; pk-sektorin romahtaminen, työpaikkojen ja tulojen menetys. Vaikutukset voivat olla jopa pahempia Siperian ja Kaukoidän alueilla, joilta viedään havupuuta. Yritykset eivät ehdi laajentaa puunjalostuskapasiteettia näin lyhyessä ajassa. Vologodskie Lesopromyshlenniki vie vuosittain noin 50 000 kuutiometriä havupuuta ja se voidaan ohjata sisämarkkinoille. Kaikkiaan Luoteis-Venäjältä viedään kuitenkin 0,5 miljoonaa kuutiometriä havupuuta ja rajoitus vahvistaa edellä mainittua negatiivista trendiä, koska kotimaan jalostuskapasiteetti on vakiintunut tietylle tasolle. Sahatavaran mahdollinen vientirajoitus ei vaikuta yritykseen, koska se vie vain kuivattua sahatavaraa. Tilanne on toinen Siperian ja Kaukoidän sahoille, jotka vievät tuoretta havusahatavaraa. Asiakkaat ovat tuskin valmiita maksamaan lisähintaa kuivauksesta, joten kustannukset jäävät tuottajalle. Energiaintensiivisen lisäkuivauskapasiteetin rakentaminen tulee olemaan vaikeaa, ellei mahdotonta, ennen kuin vientirajoitus astuu voimaan. Tässä skenaariossa osa laillisesti toimivista yrityksistä poistuu markkinoilta. Russian Timber Journal 12-2020
Muut:
FSC Russia, johtaja Nikolay Shmatkov: Puunviennin kieltäminen on enemmänkin populistinen toimenpide, eikä sillä ole vaikutusta Venäjän metsäsektorin keskeisiin ongelmiin. Puuhuollon ongelmat ja raaka-aineen vähyys ovat muhineet viimeiset 5-6 vuotta ja tilanne vain vahvistuu. Venäjän metsistä vain 15-16 prosenttia on taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä ja juuri näitä metsiä on hakattu vuosikymmeniä ilman uudistamista. Metsänuudistaminen tehdään käytännössä vain paperilla. Taloudellisesti arvokkaiden puulajien istutus ei tuota haluttua tulosta, kun taimikoita ei hoideta ja haapa sekä koivu valtaavat alaa. Nezavisimaja Gazeta 17.12.
Greenpeace Russia, johtaja Aleksei Jaroshenko: Presidentti vaatii lopettamaan kontrolloimattoman puunviennin kokonaan. Kontrolloimaton vienti on tietysti huono asia, mutta se ei kuitenkaan ole Venäjän metsäsektorin suurimpia ongelmia. Vientiinhän menee vain noin seitsemän prosenttia hakatusta puusta. Puunvientiä varten tarvitaan lähes aina erilaisia viranomaisten myöntämiä lupadokumentteja, eikä puuta voi salakuljettaa huomaamatta. Pääkysymys onkin, kuka myöntää lupadokumentit, missä ja miten. Valtion valvonnan ja tarkastajien määrän lisääminen ovat pieni askel järjestyksen palauttamiseen. Määräysten toteutuminen edellyttää lisärahoitusta alueille, jota ei kuitenkaan ole näköpiirissä lähivuosille. Greenpeace 30.9.
Karjalan luonnonvara- ja ympäristöministeriö, päällikkö Roman Petukhov: Puun vientikielto on hyvä uutinen, sillä Karjalan puunjalostajat kärsivät havupuupulasta. Karjalan sellu- ja paperitehtaat joutuvat tuomaan puolet käyttämästään puusta muilta Venäjän alueilta. Havupuun vienti on laskenut jo vuosikausia ja vientimäärät ovat pieniä. Vientikiellosta kärsivät vain puunkorjaajat, jotka ovat vieneet havupuuta ja sijaitsevat kaukana tehtaista. Näitä yrityksiä on kuitenkin vähän, sillä suurin osa korjuuyrityksistä kuuluu puuta jalostaviin konserneihin. Koivulle ei ole Karjalassa kysyntää, joten sitä tullaan viemään jatkossakin. Puunviennin lopettaminen kokonaan ei ole oikea ratkaisu, sillä se tuo valuuttatuloja. Karelia News 1.10.
Varapääministeri Viktoria Abramchenko: Heti presidentin syyskuisen kokouksen jälkeen vahvistin tiekartan, joka on systemaattinen suunnitelma metsäsektorin dekriminalisoimiseksi ja kehittämiseksi. Tiekartta ei ollut improvisoitu dokumentti, vaan sitä valmisteltiin kaikkiaan 12 kokouksessa eri viranomaisten, alueiden edustajien ja suurten yritysten kanssa. Raakapuuta ja karkeasti jalostettua sahatavaraa ulkomaille vieviä pieniä yrityksiä ei osallistunut valmisteluun. Ne kuitenkin otettiin huomioon ja tuotannon kehittämiseen on saatavissa valtion tukea. Kommersant 12.1.
WWF Russia, koordinaattori Konstantin Kobyakov: Ilmoitetulla päätöksellä hoidetaan oireita, eikä itse sairautta. Raaka-aineen riittämättömyys on ongelmana kotimaan tuotannossa, mutta vientikielto ei siihen auta. Raakapuuta menee vientiin niiltä alueilta, joilla ei ole metsäteollisuutta, eikä jalostuksen aloittaminen ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Jos Siperiassa tuotetaan korkean jalostusasteen tuotteita, niitä ei voi viedä mihinkään. Kiinassa ei ole tarvetta jalosteille oman tuotannon vuoksi ja venäläinen raakapuukin on korvattavissa helposti esimerkiksi Uudesta-Seelannista. Ongelmana ja raaka-ainepulan taustalla on metsätalouden tehottomuus ja ekstensiivinen malli. Metsänhoidon tason parantamisen sijasta luodaan rajoituksia, jotka eivät hyödytä olemassa olevia yrityksiä, mutta huonontavat metsäsektorin taloutta kokonaisuudessaan. Alueille, jotka olisivat voineet puuta viedä ja saada siitä tuloja, ei jää mitään. Nezavisimaja Gazeta 30.9.