Venäjällä on tärkeä rooli puuraaka-aineen toimittajana Itämeren alueen ja erityisesti Suomen metsäsektorin yrityksille. Venäjä on myös kiinnostava kohde ulkomaisille metsäteollisuusinvestoinneille monien tuotannontekijöiden saatavuuden vuoksi. Korkeampaan jalostusarvoon tähtäävän teollisuuspolitiikan seurauksena Venäjän merkitys on kuitenkin muuttumassa, ja politiikan vaikutukset ulottuvat muun muassa metsäteollisuuden puuhuoltoon useissa maissa sekä kilpailuun metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoilla. Venäjästä on toisaalta tulossa tärkeä markkina-alue metsäteollisuustuotteille voimakkaan talouskasvun ja elintason nousun seurauksena.
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa nelivuotisen tutkimushankkeen loppuraportissa tarkastellaan Luoteis-Venäjän metsäsektorin kehitystä sekä sen suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomen metsäsektoriin. Raportissa tarkastellaan Venäjän metsäpolitiikkaa, metsänhoidon ja puunkorjuun kehittymistä, metsävarojen kehitystä ja saavutettavuutta, venäläisen raakapuun ja sahatavaran vientiä ja sen kehitystä, venäläisten puutuotealan yritysten kilpailuetuja, metsäteollisuuden investointeihin vaikuttavia tekijöitä, liiketoiminta-kulttuuria sekä venäläisen raakapuun tuonnin supistumisen tulo- ja työllisyysvaikutuksia Itä-Suomessa.
Venäjän uusi metsälaki valmistui Venäjän oloissa harvinaisen avoimen prosessin tuloksena ja astui voimaan vuoden 2007 alussa. Lain keskeisimpiä tavoitteita ovat omistussuhteiden selkeyttäminen, metsien käytön tehostaminen, metsästä saatavien tulojen kasvattaminen sekä laittomien hakkuiden torjunta. Lain toivotaan vakauttavan Venäjän metsäpolitiikkaa ja parantavan politiikan ennakoitavuutta.
Harjoitetun metsien käsittelyn seurauksena mänty- ja kuusivaltaiset metsät ovat muuttuneet lehtipuuvaltaisemmiksi ja laadukasta ainespuuta tuottavien metsien tilavuus on pienentynyt. Pienentyneestä hakkuusuunnitteesta on viime vuosina hyödynnetty vain alle puolet. Hakkuiden lisääminen edellyttäisi muutoksia metsien käsittelymenetelmiin, puunkorjuuseen ja erityisesti infrastruktuurin kehittämistä.
Venäjän metsäsektorin viennistä raakapuun ja sahatavaran osuus on ollut viime vuosina noin 60 prosenttia. Venäläinen sahatavara on kasvattanut markkinaosuuttaan muun muassa Länsi-Euroopan markkinoilla. Venäläisestä raakapuusta on tullut tärkeä raaka-aine Suomelle. Osa tuotantolaitosinvestoinneistamme on perustunut mahdollisuuteen tuoda puuta Venäjältä.
Venäjän raakapuun vientitullien korotusohjelma on merkittävin Venäjän sahatavaran ja raakapuun vientikehitykseen vaikuttava tekijä lyhyellä aikavälillä. Puun viennin loppuminen lisää puun tarjontaa Venäjällä alentaen raakapuun hintaa ja puukustannuksia erityisesti sahoilla. Vaikka tullikorotukset auttaisivat sahateollisuuden kehittymistä, raakapuun hakkuumäärien pienentyminen hidastaa maan metsätalouden kehittymistä. Venäläisen puun tuonnin loppumisella on merkittäviä tulo- ja työllisyysvaikutuksia Suomessa, vaikka kotimaista puunhankintaa pystyttäisiinkin tehostamaan.
Ulkomaisten toimijoiden investoinnit puunkorjuuseen Luoteis-Venäjällä ovat perustuneet lähinnä yritysostoihin. Mekaaniseen metsäteollisuuteen on tehty puolestaan uusinvestointeja venäläisyrityksiin liittyvien sosiaalisten velvoitteiden vuoksi. Vaikka Venäjän uusi metsälaki parantaa investointiedellytyksiä, kaivataan selvyyttä muun muassa kustannusten jakoon infrastruktuurin kehittämisessä.
Lähde: Metlan tiedote