Komin tasavallassa on meneillään useita federaation tasolla ensisijaisiksi katsottuja metsäalan investointihankkeita. Näistä hankkeista ja tasavallan metsäteollisuuden tilasta kertoi Komin metsäteollisuusliiton pääjohtaja Vladimir Bondarenko haastattelussaan KomiOnline-uutispalvelulle.
Metsäteollisuusliitto on toiminut suhteellisen vähän aikaa. Kuinka monta yritystä alueelta kuuluu tähän yhdistykseen?
”Komin tasavallan metsäteollisuusliitto perustettiin vuonna 2006. Nyt liiton jäsenenä on 38 metsäorganisaatiota, joista 12 kuuluu SLPK Mondiin. Tällä hetkellä jäsenyritykset ovat suuria ja keskisuuria yrityksiä, mutta myös pienyrityksiä on mukana.”
Miten luonnehtisitte alueen metsäsektorin nykytilaa? Millaisiin ongelmiin puunkorjuuyritykset törmäävät?
”Nykyään Komin metsäsektorilla on havaittavissa myönteinen kehityssuunta. Pitkällisen, lähes kaksi vuosikymmentä jatkuneen kriisin jälkeen ollaan varovaisen optimistisia. Alueella korjataan puuta noin 6 miljoonaa kuutiometriä, puunkorjuuala kehittyy sykleissä: kaksi vuotta matalasuhdannetta, kaksi vuotta kasvua. Nyt meillä on nousukausi päättymässä ja luulen, että tänä vuonna pääsemme 6,3 miljoonan kuutiometrin tasolle. Tuon yli emme voi mennä, sillä jalostuskapasiteettia on täällä vähän ja raaka-ainetta ei Komista juurikaan viedä tasavallan ulkopuolelle, koska se on taloudellisesti kannattamatonta. Siksi puuta kaadetaan juuri sen verran, kuin Komissa pystytään jalostamaan.”
”Puunkorjuuyritykset eivät toimi kannattavasti. Viime vuonna kannattavuus oli miinuksella 6,6 prosenttia ja tänä vuonna lähes 20 prosenttia. Tämän vuoksi yritykset luopuvat metsäbisneksestä ja poistuvat markkinoilta, osa yhtiöistä on joutunut vähentämään tuotantoaan. Luulen, että tilanne on korjattavissa kilpailun avulla, kun markkinatoimijat alkavat toimia järkevämmin ja lojaalimmin toisiaan kohtaan. Siksi suurten tehtaiden tuleminen alueelle voi normalisoida tilannetta.”
Komin metsäsektorilla on meneillään joukko suurhankkeita, joissa on mukana myös ulkomaisia sijoittajia. Säikähtivätkö ne maailmanlaajuista talouskriisiä? Miten hankkeet kaiken kaikkiaan toteutuvat?
”Investointi on aina riski ja talouskriisin aikana riski vain kasvaa. Siksi ulkomaisten suurten sijoitusten varaan on tällaisena kautena vaikea laskea. Markkinat eivät ole vielä rauhoittuneet, talouskriisiä ei ole ratkaistu. Siksi me luotamme ennen kaikkea Venäjän sisältä löytyviin investointilähteisiin. Luulen, ettei talouskriisi vaikuta meidän investointihankkeisiimme.”
”Mondin Syktyvkarin tehtaan Step-hanke on aloitettu. Laitteistoa on tilattu jo 350 miljoonalla eurolla, osa laitteista on jo tullut tehtaalle, siksi Mondilla on vain yksi vaihtoehto: mennä eteenpäin ja toteuttaa hanke nopeammin. Yleisesti ottaen itse pidän Step-hanketta realistisimpana. Se on viritelty jo kauan aikaa sitten, ulkomaiset omistajat alkoivat hoitaa tehtaan asioita elokuussa 2002 ja päätös hankkeesta tehtiin huhtikuussa 2007. Mielestäni he tekivät järkevän päätöksen luopuessaan alkuperäisestä Dragon-hankkeesta, joka olisi edellyttänyt tehtaan kapasiteetin kaksinkertaistamista, mistä olisi seurannut valtava ympäristö- ja raaka-ainerasite. Nyt raaka-aineen jalostuskapasiteetti kasvaa vähemmän, kaikkiaan 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Samalla tehdään paljon ympäristön eteen: vähennetään päästöjä ja vedenkulutusta, mikä on varsin tärkeää. Luulen, että tämä on tämänhetkisistä hankkeista realistisin, en lainkaan epäile sen toteutumista.”
”Myöskin Centrozapin hankkeen suhteen kaikki on voimassa. Tarkoituksena on perustaa suuri puunjalostuskeskus Uts-Kulomskin piiriin. Luotamme siihen, että puolalaiset kumppanit eivät muuta politiikkaansa alueellamme myöhemminkään. OSB-levytehtaan rakentamishanke Syktyvkarissa ja puulevytehtaan rakentaminen Knjazhpogotskiin on suunniteltu toteutettavan venäläisinvestoinnein ilman suuria länsimaisia lainoja ja siksi olen luottavainen myös näiden hankkeiden toteutumisen suhteen.”
”Troitsko-Petshorskin puunjalostuslaitoksen rakennushankkeeseen on suunniteltu suurta valtion rahoitusosuutta infrastruktuurin kehittämiseen. Mutta talouskriisin vuoksi valtionvarat ovat vähentyneet ja siksi on nyt vaikea sanoa, pystyykö valtio tukemaan rahallisesti, ja ilman valtiontukea hanke ei ole toteutettavissa. Yksin liike-elämä ei pysty sijoittamaan niin suuria rahoja infrastruktuurin ja sosiaalialan kehittämiseen. Jos maailman rahamarkkinat vakiintuvat ja Venäjän viranomaiset toimivat operatiivisesti, kaikesta selvitään.”
Miten on Udorskin sellu- ja paperitehtaan suunnitelman laita?
”Alun alkujaan tuon hankkeen mittasuhteet olivat huomattavasti vaatimattomammat kuin nyt. Puhuttiin sellutehtaasta, joka tuottaisi 250 000 tonnia valkaistua kaupallista massaa. Maailmalla otetaan käyttöön tehtaita, joiden kapasiteetti on vähintään 1 miljoonaa tonnia, siksi tällaiset pienet tehtaat eivät pysty kilpailemaan suurten kanssa. Tätä taustaa vasten Udorskin tehdas osoittautui taloudellisesti tehottomaksi, minkä seurauksena hanketta muutettiin siten, että sellutehtaasta tulisi sellu- ja paperitehdas. Toistaiseksi tämän hankkeen ongelma on sijoittajaan liittyvä epämääräisyys. Eräät pankit ovat valmiita antamaan lainaa tuotannon laajentamiseen. Alun perin rahoittajana oli Vneshtorgbank. Se oli valmis sijoittamaan rahaa, mutta rahoitusorganisaation pääehtona oli kuitenkin löytää varteenotettava sijoittaja, joka ryhtyisi toteuttamaan hanketta. Paras vaihtoehto olisi, jos sijoittajaksi tulisi esimerkiksi sellainen suuri paperintuottaja kuin Stora Enso, joka ammattitaitoisesti tuottaa sekä paperia että kartonkia. Mutta toistaiseksi länsimaiset yhtiöt eivät halua tulla Komiin, sillä Venäjä kilpailee niiden kanssa samoilla tuotemarkkinoilla. Länsiyhtiöt toivovat, että Venäjä olisi niiden raaka-aineen saantilähde. Myös kuljetusetäisyydet nähdään ongelmallisina, Komi sijaitsee liian kaukana rajasta. Venäjältä ei toistaiseksi löydy yhtiöitä, jotka olisivat valmiita tarttumaan hankkeeseen. Tämän seurauksena Vneshtorgbank on vähitellen vetäytynyt hankkeesta. Tämän vuoden tammikuussa Komin hallitus, metsäteollisuusliitto, Venäjän puunviejät ja Vneshekonombank (valtion kehitys- ja ulkomaankauppatoimintayhtiö) allekirjoittivat muistion Udorskin sellu- ja paperitehtaan rakentamisesta. Näin ollen rahoittaja on taas olemassa, mutta teollisuuskumppani edelleen puuttuu.”
Näiden hankkeiden toteuduttua raaka-ainetarve kasvaa paljon. Riittääkö metsää kaikille vai jäävätkö pienet yhtiöt ilman?
”Me olemme jo nyt törmänneet ongelmaan, jossa toimivan liike-elämän ja uusien investointihankkeiden edut ovat eronneet toisistaan. Jokaisella metsästä elävällä liikemiehellä on oma kehityshankkeensa. Samalla nyt tarvitaan metsää suurten investointihankkeiden toteuttamiseen. Tämän tuloksena halukkaita on erittäin paljon, suurille hankkeille varatut metsät ovat tuoneet mukanaan ongelmia jo toimivalle metsäbisnekselle. Ongelman on ratkaistavissa antamalla osa suurhankkeille myönnetyistä metsistä vuokrattaviksi edelleen pienyrityksille. Metsien jälleenvuokraus pienille ja keskisuurille yrityksille ei kuitenkaan ole varmaa toimintaa, luotettavampaa on toimia valtion kanssa, siksi tätä asiaa koskevat intressit ovat vielä sovittamatta yhteen.”
”Mitä tulee Udorskin sellu- ja paperitehtaaseen, hankkeen tavoitteena olevat 2,5 – 3 miljoonaa kuutiometriä puuta on mahdotonta saada kasaan alueelta, suurin osa metsästä on vuokrattu muille metsänkäyttäjille. Siksi tämän hankkeen toteutuessa puuta on tuotava Venäjän muilta alueilta, esimerkiksi Komiin rajoittuvalta Arkangelin alueelta.”
”Troitsko-Petshorskin puunjalostuslaitoksen tarvitsema metsävaranto on jo selvillä, puuta saadaan pääosin alueilta, joissa on ylitarjontaa puusta. Centrozapin, Knjazhpogostkin puulevytehtaan, Step-hankkeen ja OSB-levytehtaan puusaanti on turvattu, niiden intressit eivät ole ristiriidassa pienyritysten intressien kanssa. Siksi luulen, että puuta riittää kaikille.”
Vielä yksi tekijä, joka vaikuttaa näiden hankkeiden toteuttamiseen, nimittäin metsäteiden rakentaminen alueelle. Kuinka ongelma ratkaistaan?
”Nyt Komissa on 53 000 km metsäteitä, joita ympärivuotisessa käytössä kaikkiaan 4 300 km. Alueelle ollaan laatimassa metsäteiden yleissuunnitelmaa, jonka avulla tasavaltaan on mahdollista luoda metsäteiden perusverkosto. Uusia pääteitä on rakennettava 4 900 km, mikä tulee maksamaan noin 33 miljardia ruplaa. Uusien pääteiden rakentaminen suo mahdollisuuden lisätä metsänkäyttöä 16 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi laajoja metsäalueita vuokralle saaneet suuret investointihankkeet valmistelevat omia tiesuunnitelmiaan, joita rahoitetaan federaation budjettivaroin noin 1 miljardilla ruplalla Venäjän investointirahaston kautta.”
Lähde: Komi Online