Metsäpalokausi on taas meneillään ja eri tahot kirjoittavat tilanteesta ja sen vakavuudesta vaihtelevasti.
Viranomaiskatsauksessa käsiteltyä
Venäjän hallitus ja metsätalousvirasto järjestivät metsäpaloja käsittelevän kokouksen toukokuussa. Kokouksessa todettiin, että metsäpalojen entistä tehokkaampi torjunta on käynyt mahdolliseksi metsälainsäädäntöön tehtyjen huomattavien muutosten ansiosta: luotiin edellytykset metsäpalojen torjuntaan erikoistuneiden palontorjuntayksiköiden muodostamiselle sekä niiden varustamiselle tarvittavilla teknisillä laitteilla.
Metsätalousviraston johtaja V. N. Masljakov totesi, että kattavasta kemiallisen palontorjunnan asemien verkosta on tehtävä metsäpalotorjunnan perusta Venäjän eri alueilla. Valtuudet metsäpalojen ennaltaehkäisy- ja sammutustoimiin on annettu Venäjän federaation subjekteille. Metsäpaloja ennaltaehkäisevän työn merkitystä väestön keskuudessa korostettiin. Lisäksi on tarvetta aktivoida lainvalvontaelimet, jotta metsäpaloturvallisuussääntöjen rikkojat ja tuhopolttajat asetettaisiin vastuuseen ja valvomattomasta kulotuksesta ilmoitettaisiin.
Syyllinen Venäjän metsäpaloihin on useimmiten paikallinen väestö (toukokuun tietojen mukaan 54 % paloista paikallisväestön aiheuttamia). Tämän lisäksi 11 % tulipaloista sai alkunsa maatalousmaiden kulotuksista. Venäjän federaation hallituksen 5.5.2011 antamalla asetuksella nro 343 metsien paloturvallisuusohjeita on merkittävästi täsmennetty; niihin on lisätty mm. kulotusta koskevia määräyksiä. Paloturvallisuusohjeiden uusi versio kieltää risujen, metsäkarikkeen, kuivan ruohon ja muun palavan metsäaineksen polttamisen välittömästi metsiin ja suojeltuihin metsäkaistaleihin rajoittuvilla mailla joita ei ole rajattu yli 0,5 metrin levyisellä palo-ojalla. Tämä tarkoittaa, että enää ei saa kulottaa ilman etukäteen tehtävää palo-ojaa metsän puolelta.

Lähteet: Metsätalousviraston uutinen1 ja uutinen 2

WWF: valtiovallan elimet eivät ole ottaneet opikseen viime vuoden tulipaloista
Venäjän federaation hätätilaministeriö ilmoitti, että Venäjän metsäpalojen kokonaispinta-ala on ylittänyt tänä vuonna metsäpalokauden alusta tarkasteltuna vuoden 2010 vastaavat lukemat jo melkein kolmekertaisesti ja on yli 600 000 hehtaaria.
On tietenkin mahdollista, että arviot poikkeavat huomattavasti todellisuudesta: riippumattomien arvioiden mukaan metsäpaloalueita on pelkästään yhdellä Venäjän alueella – Jakutiassa – tänä vuonna jo yli miljoona hehtaaria.
Venäjän WWF:n mielestä viranomaisten toimenpiteet metsäpaloista varoittamiseksi ja metsäpalojen torjumiseksi ovat olleet riittämättömät, kun ottaa huomioon viime vuoden palokatastrofit. ”Tähän päivään mennessä ei ole palautettu entiselleen valtiollista metsän vartiointijärjestelmää – metsänvartija ei ole palannut metsään, metsänhoitoalueilla ei edelleenkään ole tekniikkaa, henkilöstöä eikä välineitä metsäpalojen torjumiseen tai sammuttamiseen, eikä ole rakennettu tehokasta metsäpalojen varoitus- tai havaitsemisjärjestelmää, jotta paloihin voitaisiin reagoida nopeasti”, kertoo WWF Venäjän metsäpoliittisten ohjelmien projektikoordinaattori Nikolai Shmatkov. ”Tänä vuonna metsiin on kertynyt erittäin paljon kuivaa puuta, joka toimii polttoaineena metsäpaloissa.”Viime vuoden kuloalueita ei ole raivattu puhtaaksi, eikä tuholaisten, myrskyjen ja jäisten sateiden vaurioittamia metsiä ole raivattu.
Edelleenkin on epäselvää, kuka vastaa metsäpalojen torjunnasta entisten maatalousyritysten metsissä. Väestön keskuudessa ei tehdä ennaltaehkäisevää työtä, vaan se on korvattu kielloilla vierailla metsässä. Kuivattujen turvesoiden ennallistamisohjelman toteuttaminen on tehotonta. Vaikka metsien hallinnointiin on viime vuosina laitettu epätavallisen paljon rahaa (vuonna 2011 metsätalouden rahoitus ylittää 33 miljardia ruplaa, joka on yli kaksi kertaa viime vuoden summa), vielä ei ole onnistuttu luomaan tehokasta metsien hallinnointia. Tämä johtuu ennen kaikkea (vuoden 2006) metsälain puutteellisuudesta ja tehottomasta metsien hallintajärjestelmästä yleensä.
Kaikkein vaikein metsäpalotilanne on Jakutiassa, Hanti-Mansiassa, Irkutskin alueella ja Habarovskin ja Krasnojarskin aluepiireissä.
Luoteis-Venäjän metsäpalotilanne 15.6.2011
Karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella on kirjattu lukuisia metsäpaloja metsäpalokauden alettua. (Karjalassa on ollut 160 metsäpaloa. Alueet käsittävät yhteensä 728 hehtaaria. Leningradin alueella on ollut 152 paloa, joiden pinta-ala on yhteensä 90 hehtaaria.) Suurimmat metsäpaloalueet on kirjattu Arkangelin alueella: 651 hehtaaria palaa (tai on palanut) 87 metsäpalossa; Komin tasavallassa 446 hehtaaria palaa (tai on palanut) 84 metsäpalossa.
Metsäpalokauden alettua Luoteis-Venäjän federaatiopiirin alueella on ollut 594 metsäpaloa 2 300 hehtaarin alalla. Keskimääräinen metsäpalon pinta-ala on noin 4 hehtaaria.
Kolme suurta paloa on merkitty Arkangelin alueella tulipalokauden alusta; niiden kokonaispinta-ala on 102 hehtaaria.
Venäjän federaation luoteisen federaatiopiirin metsätalousosasto tiedottaa: Novgorodin, Leningradin ja Vologdan alueilla kesällä 2010 sattuneesta hirmumyrskystä ja kyseisten subjektien laajalle alalle kohdistuneista myrskytuhoista johtuen metsäpalojen syntymistä voi pahentaa luoteisen federaatiopiirin metsäpalotilanne.
Kansalaisten liikkumista metsissä on rajoitettu useilla alueilla. Kaikilla Luoteis-Venäjän alueilla on järjestetty ympärivuorokautisia valvontajoukkoja metsäpalojen sammuttamista varten.
Viktor Zubkov: ”Metsäpalotilanne hallinnassa”
Venäjän metsäpalotilanne on hallinnassa. Asiasta ilmoitti 15.6. Venäjän federaation ensimmäinen varapääministeri Viktor Zubkov työmatkallaan Kazanissa. Haastattelussa Zubkov huomautti, että metsäpalojen tuhoamat alueet ovat tänä vuonna suuremmat kuin viime vuonna, mutta kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin vuosina 2008 ja 2009, kuten Tatarian hallituksen lehdistöpalvelu tiedottaa.
”Tulipaloja on, ja niitä on paljon, mutta tänä vuonna niitä valvotaan”, korosti Zubkov. Hän ilmoitti, että metsäpalojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan on budjetoitu kuluvana vuonna liittovaltion budjetista noin 10 miljardia ruplaa, kun taas viime vuonna vastaava summa oli 2,5 miljardia ruplaa. ”Olemme antaneet enemmän tekniikkaa alueiden käyttöön sekä muokanneet uusia metsätalouden hallintorakenteita”, ilmoitti Zubkov. ”Myös alueet ovat itse tehneet monia toimenpiteitä ja sijoittaneet omia rahojaan.”
Viktor Zubkovin mukaan on välttämätöntä nostaa alueellisten toimijoiden vastuuta, jotta metsäpaloja voitaisiin onnistuneesti torjua. Hän huomautti myös, että tulipalojen syttymiseen johtavasta toiminnasta saatavaa rangaistusta on tiukennettava.