Kesän 2010 metsäpalojen syitä ja seurauksia selvittänyt komissio on saanut työnsä päätökseen. Lesnaja Gazeta (16.10.2010) julkaisi laajan katsauksen komission tekemistä johtopäätöksistä. Seuraavassa kooste jutun keskeisestä sisällöstä:
Venäjän metsäpalojen laajuudesta on annettu julkisuuteen ristiriitaisia tietoja. Jo metsäpalokauden aikana Rosleshoz, Hätätilaministeriö ja alueviranomaiset saivat osakseen syytöksiä palojen laajuutta koskevien tietojen salaamisesta. Presidentin ja hallituksen suhtautuminen metsäpalotilanteeseen muuttui komission arvion mukaan vakavaksi vasta heinäkuun lopulla, suurten palojen levittyä asutuskeskusten ympäristöön Venäjän Euroopan puoleisessa osassa.
Komissio näkee myös viranomaisten palokauden jälkeen antamissa tiedoissa joko systemaattisen virhearvioinnin tai tarkoituksellista tietojen vääristämistä. Hätätilaministeriö ilmoittaa Venäjän metsäpalojen laajuudeksi 7. syyskuuta mennessä 1,25 milj. ha ja Rosleshoz 1,5 milj. ha. Arviot ovat linjassa Rosstatin aiemmin 2000-luvulla julkaisemien metsäpalotilastojen kanssa. Satelliittitietoa hyödyntävien Venäjän tiedeakatemian Avaruuden tutkimuslaitoksen (IKIRAN) ja Global Fire Monitoring Centren (GFMC) mukaan paloalue oli kesällä 2010 kuitenkin viranomaisten ilmoittamaan verrattuna moninkertainen. IKIRAN:in elokuun puolivälin tilanteen perusteella tekemän arvion mukaan Venäjän metsäpalojen laajuus oli noin 6 milj. ha ja GFMC:n näkemyksen mukaan metsää paloi vastaavalla ajanjaksolla vähintään 10-12 milj. ha. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa metsäpalotilanne oli pahin Nižni Novgorodin, Moskovan, Rjazanin, Ivanovon ja Vladimirin alueilla.
WWF:n mukaan metsäpalojen aiheuttamat taloudelliset vahingot, huomioitaessa yksinomaan palaneen puuston ja vaadittavien metsänuudistustöiden arvo, kohoavat noin 375 miljardiin dollariin. Lisäksi on huomioitava ihmisille ja heidän omaisuudelleen aiheutuneet taloudelliset vahingot sekä ekologiset ja terveydelliset haitat.
Kuuma kesä loi metsäpalojen syttymiselle otolliset olosuhteet, mutta metsäpalojen yleisin syttymissyy oli paloturvallisuuden laiminlyönti. Metsäpalojen syttymisfrekvenssin kohoamista ei komission mukaan olisi viime kesän tilanteessa ollut mahdollista välttää, mutta palojen aiheuttamat vahingot olisivat oikealla menettelyllä ja toisenlaisella infrastruktuurilla jääneet moninkertaisesti nykyistä pienemmiksi. Esimerkiksi Valko-Venäjällä, jossa olosuhteet olivat hyvin samankaltaiset kuin Keski-Venäjällä, syttyneet metsäpalot saatiin sammumaan muutamassa tunnissa.
Metsien paloturvallisuuden kannalta suurimpina epäkohtina komissio näki odotetusti 2000–luvulla toteutetun metsälainsäädännön muutoksen ja metsähallinnon uudistuksen, joka johti valtiojohtoisen metsänsuojelujärjestelmän purkamiseen. Nykytilanteessa metsien suojelusta vastaa vuokratuilla metsäalueilla vuokralainen ja ei-vuokratuilla alueviranomaiset. Paloturvallisuudesta vastaa Venäjällä hätätilaministeriön alainen paloturvallisuusyksikkö, joka on kuitenkin suuntautunut rakennetussa ympäristössä syttyneisiin paloihin, eikä nykylainsäädännön mukaan omaa velvoitetta maastopalojen sammuttamiseen elleivät ne uhkaa asutuskeskuksia.
Valtion budjettivarat metsäpalojen sammuttamiseen ovat olleet laskussa 2000-luvulla. Vuonna 2009 metsäpalojen sammuttamiseen myönnettiin noin puolet vähemmän määrärahaa kuin vuonna 2000. Hehtaarikohtainen metsäpalojen sammutusbudjetti vuodelle 2009 oli Venäjällä 50 kertaa pienempi kuin esimerkiksi Kanadassa ja 100 kertaa pienempi kuin USA:ssa.
Metsäpalojen sammutustöitä koskeva kritiikki loi Venäjän metsähallinnon organisaatiorakenteeseen kohdistuvaa muutospainetta, joka on jo johtanut useisiin toimenpiteisiin. Näkyvimpiä näistä olivat elokuun lopulla läpiviety Rosleshozin johdon vaihto ja viraston siirtäminen suoraan hallituksen alaisuuteen. Kesän 2010 vaikean palotilanteen toistumisen estävät komission mukaan parhaiten metsälainsäädännön uudistukset ja jo toteutettu itsenäisen metsätalousviraston perustaminen, missä suhteessa Venäjä otti askelen takaisin kohti vanhaa käytäntöä. Komission katsoo, että metsänsuojelun ja uudistamisen kehityksen turvaamisen tulisi tulevaisuudessa kuulua itsenäisen metsäviraston tärkeimpiin päämääriin. Lisäksi tärkeänä nähdään metsien suojelun ja uudistamisen budjetin tuntuva lisääminen sekä keskusjohtoisen lentosammutusjärjestelmän luominen ja metsäpalojen satelliittivalvonnan kehittäminen.
Lähde: Lesnaja Gazeta 16.10.2010