Viime vuoden puolestavälistä saakka Karjalan puunkorjuuyritysten tilanne on ollut hyvä, toiminta on ollut jopa voittoa tuottavaa. Positiivinen kehitys on nyt vaarassa kääntyä päinvastaiseksi Karjalan Taloudellisen kehityksen ministeriön suunnitelmien myötä. Minimikantohintaan suunnitellaan 1,8-kertaisia korotuksia, tavoitteena sekä federaation että tasavallan budjetin paikkaaminen metsänhoito- ja uudistamistöiden turvaamiseksi.
Karjalaiset puunkorjuuyritykset ovat nousseet vastustamaan suunnitelmaa voimakkaasti ja ovat lähestyneet hallitusta, viranomaisia sekä edunvalvontajärjestöjä kirjeillä, joissa ilmaistaan puunkorjuuyritysten huoli kantohinnan noston aiheuttamista seurauksista. Pahimmillaan se johtaa yritysten tappiolliseen toimintaan ja konkursseihin. Parempana tapana budjettivajeen täydentämiseen ehdotetaan Venäjän metsälehdessä julkaistussa kirjeessä mm. hakkuumäärän nostamista nykyisestä 6,5-7 milj. kuutiosta hakkuusuunnitteen mukaiseen määrään. Lisäksi esitetään, että korotuksia voitaisiin tehdä lyhytaikaisille metsänkäyttäjille sekä niille yrityksille, jotka myyvät puutaan alle markkinahinnan.
Korotusehdotuksen taustalla olevaa vientihintojen nousua ei pidetä perusteltuna syynä, koska myös tuotantokustannukset ovat nousseet ja hinnanmuutos johtuu pääasiassa dollarin kurssivaihtelusta. Artikkelissa esitetään kysymys, onko sittenkin kyse vain suurten puunjalostajien etujen ajamisesta korjuuyritysten kustannuksella. Konkurssikypsät korjuuyritykset tuskin saavat metsäalueita vuokralle.
Lähde: Lesnaja Gazeta