Karjalan tasavallan vuoteen 2018 ulottuva metsäsuunnitelma on viimeisteltävänä, tiedottaa Karjalan metsäteollisuusministeriö. Tämän jälkeen asiakirja toimitetaan lausuntokierrokselle Moskovaan federaation metsätalousvirastoon ja viimeisen hyväksynnän antaa Karjalan päämies. Suunnitelman laati tutkimus- ja suunnittelulaitos ”Rosgiproles” ja työhön osallistui myös Petroskoin valtionyliopiston asiantuntijaryhmä.
Metsäsuunnitelma sisältää kaksi kehitysskenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa Karjalan metsäteollisuuden toimintaa tehostetaan olemassa olevan Karjalan metsien hyödyntämismallin puitteissa. Metsänkäyttöä tehostetaan ja vuonna 2011 hakataan 96 % hakkuusuunnitteesta eli 5,6 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi harvennushakkuista saadaan 2,1 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.
Ensimmäisen skenaarion mukaan Karjalan metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta vuonna 2013 noin 10,1 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2018 – 12,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuutähteitä ja sahauksen jätepuuta hyödynnetään kasvavan tuotannon raaka-aineena yhä enemmän, yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiometriä.
Uusia metsiä on perustettava vuosittain vähintään 36 000 hehtaarille, josta metsänviljelyn osuus 13 000 hehtaaria. Metsien virkistyskäyttöä lisätään ja tähän tarkoitukseen varataan vähintään 58 000 hehtaaria. Tätä varten edistetään Karjalan matkailun kehittämissuunnitelman toteutusta ja luodaan uusia matkailu- ja virkistyskeskuksia.
Toinen kehitysskenaario tavoittelee rakennemuutosta metsänkäytössä ja metsäalan kehityksen strategisen kestävyyden saavuttamista. Skenaarion mukaan tulisi 20-25 vuodessa luoda uudenlainen metsien rakenne metsäteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Yli-ikäisten metsiköiden ja pihkankeruun seurauksena kuivuvien havupuiden hakkuita lisätään. Yli-ikäisten metsiköiden hakkuita suunniteltaessa kiinnitetään erityisesti huomiota metsien monimuotoisuuden säilyttämisen.
Talousmetsien hakkuusuunnite on laskettava uudelleen vuonna 2011. Pääjärven, Kalevalan, Kostamuksen, Puutosin ja Ladvan metsänhoitoalueilla on paljon yli-ikäisiä metsiköitä. Näin ollen mainituilla alueilla voidaan tehdä enemmän hakkuita. Vuodesta 2011 alkaen hakkuusuunnite olisikin uuden metsäsuunnitelman mukaan 8,2 miljoonaa kuutiometriä. Vuoteen 2013 mennessä on päivitettävä hakkuusuunnite uuden metsäsuunnittelutiedon perusteella ja säädettävä alueellisia hakkuusääntöjä, jotka ottavat huomioon metsien suojelun. Skenaarion mukaan vuoteen 2018 mennessä raaka-ainepohja olisi 13,7 miljoonaa kuutiota, millä tyydytettäisiin 80 % raakapuun tarpeesta Karjalassa. Vuotuinen hakkuumäärä lähenee metsien vuotuista kasvua.
Toisen kehitysskenaarion toteutuminen edellyttää metsäteollisuuden jalostusasteen kohoamista, metsävarojen täydellistä käyttöä ja bioenergian käytön kehittämistä. Lisäksi tasavallan tienrakennusohjelma on liitettävä metsänkäytön suunniteluun ja metsäteiden määrää on kasvatettava. Skenaariossa vuoteen 2018 mennessä metsäteiden ja yleisten teiden tiheys on 10 km/1 000 ha. Intensiivisen metsänkäytön alueella vastaavasti 15 km/1 000 ha. Myös uutta, resursseja säästävää hakkuuteknologiaa on otettava käyttöön.
Metsäsuunnitelman toinen kehitysskenaario on lupaava, mutta sitä voidaan täsmentää vasta vuoden 2010 jälkeen, kun Venäjän uuden metsälain pohjalta luotava normisto ja käytännöt vakiintuvat.
Vuonna 2007 Karjalaan muodostettiin 28 leshoosin tilalle 11 metsänhoitoaluetta (tsentralnoe lesnichestvo), jotka kattavat 153 pienempää metsänhoitoyksikköä (lesnichestvo). Metsäsuunnitelma edellyttää 5 metsätalousvyöhykkeen perustamista nojautuen metsien laatuun ja rakenteeseen: Belomorskin, Kalevalan, Prigranitshnyi (rajaseutu), Laatokan ja Äänisen.
Metsäsuunnitelmassa on määritelty tasavallan metsiä kuvaavat tunnukset, keskeiset metsänkäyttötavat, metsien suojelun ja uudistamisen periaatteet, metsämaiden käytön prioriteetit. Lisäksi siinä on arvioitu puunkorjuu- ja puunjalostusyritysten taloudellinen tehokkuus.
Lähde: Karjalan hallituksen www-sivut, suomenkielinen versio