Karjalan Sanomat luo katsauksen metsäsektorin kuluneeseen vuoteen. Lehden tiedot pohjautuvat metsätalousministeri Vladimir Jurjevin haastatteluun ja ministeriöstä saatuihin tilastotietoihin. Artikkelin keskeinen sisältö on seuraava:
Tuotantomäärät nousuun loppuvuodesta
Metsätalouden tuotanto Karjalassa oli lopulta odotuksia suurempi. Heikentynyt taloustilanne näkyi metsätalouden tuotannossa etenkin vuoden alussa, mutta kokonaisuutena tilanne Karjalassa oli Jurjevin mukaan parempi kuin Venäjällä keskimäärin. Vuoden loppupuolella puutavaran ja puutuotteiden kysyntä alkoi kasvaa, ja lopullista vuosituottoa onnistuttiin lisäämään noin 90 prosenttiin edellisvuotisesta.
Sellu- ja paperiteollisuuden osalta Karjalassa päästiin lähelle (97 %) vuoden 2008 tuotantolukuja, mutta puunjalostusteollisuudessa tuotantomäärät jäivät selkeästi alemmaksi (85 %). Karjalan sahoilla tuotanto kääntyi loppuvuodesta jyrkkään nousuun, mutta tuotantoyksikköjen tasolla vaihtelu oli erittäin suurta. Solomannin saha, Karellesprom, Swed Wood Karelia ja Setles lisäsivät tuotantoaan yli 30 % viimevuotisesta, mutta Kemin saha, Auer ja Varlen tarvitsevat lehden tietojen mukaan uutta sijoituspääomaa voidakseen jatkaa toimintaansa.
Metsänuudistuksessa ongelmia
Metsänuudistamisessa jäätiin Karjalassa 87 prosenttiin suunnitellusta. Istutetun metsän pinta-ala oli noin 5,4 tuhatta hehtaariin, minkä lisäksi 15 tuhannella hehtaarilla luotiin suotuisat olosuhteet luonnollista metsänuudistusta varten. Vuokraamattomilla alueilla uudistus toteutui sataprosenttisesti, mutta metsänvuokraajilta ei vaikeassa taloudellisesssa tilanteessa löytynyt rahoja puuntaimiin ja siemeniin. Muutamat metsätyökeskukset ja metsäyhtiöistä Pegas International, Argus-Onego, Severlesprom, Areal ja Zapkarelles hoitivat uudistamisvelvoitteensa alle 50 prosenttisesti. Jurjev kertoo, että ministeriö aikoo purkaa metsänvuokrasopimuksia metsänhoitotehtävänsä laiminlyöneiden metsätyökeskusten kanssa.
Metsäteiden rakennukseen rahoitusta vuokralaisilta
Metsäteiden rakentamis- ja korjausvastuu siirrettiin viime vuonna Karjalan Metsätalousministeriön vastuulle, mutta rakennustöihin saadaan edelleen tukirahaa liittovaltion budjetista –edellyttäen, että Karjala pystyy hankkimaan liittovaltion byrokratian vaatimat 40 % rahoituksesta itse. Tämä rahasumma on Karjalassa päätetty saada metsänvuokraajilta, joista ainakin Karellesprom ja Segezhan sellu- ja paperikombinaatti ovat Karjalan sanomien tietojen mukaan jo päättäneet osallistua metsäteiden rakennushankkeisiin. Byrokratiaa monimutkaistaa se, että rakennetut tiet tulevat olemaan Moskovan omaisuutta, mutta Karjalan tasavalta vastaa niiden ylläpidosta.
Lähde: