Karjalan hallituksen nettisivuilla on julkaistu raportti tasavallan taloudesta viime vuonna. Metsäalan osalta keskeinen sisältö on seuraava:
Metsävarat ja metsien käyttö
Metsien peittämä maa-ala on 9,4 miljoonaa hehtaaria ja puuston tilavuus 967 miljoonaa kuutiometriä (josta kypsää ja yli-ikäistä puustoa 437 miljoonaa m³). Vuoden 2007 hakkuusuunnite oli 8,8 miljoonaa m³. Toteutuneiden hakkuiden määrä oli 6,9 milj. m³, josta vuokrattujen metsien osuus oli 5,6 milj. m³.
Tammikuun 2008 alussa tasavallassa oli voimassa metsien pitkäaikaisia vuokrasopimuksia yhteensä 154, metsänvuokraajien lukumäärä oli 62. Vuokrattujen metsien hakkuusuunnite on noin 7 milj. m³ eli 80 % hakkuusuunnitteesta. Metsänvuokrauksen lisäksi myytiin 162 600 m³ pystypuuta 35 huutokaupassa. Tuloja saatiin yhteensä 34 miljoonaa ruplaa, josta Karjalan tasavallan budjettiin maksettiin 24 miljoonaa ruplaa. Puun keskihinta oli huutokaupoissa 208 ruplaa kuutiometri, mikä on 3,5 kertaa enemmän kuin Venäjän hallituksen vahvistamat minimitaksat.
Vuoden 2007 tavoitteena oli perustaa uusia metsiä 25 500 hehtaaria, mikä saavutettiin. Metsänviljelyn osuus oli 6 500 hehtaaria. Karjalan taimitarhoissa tuotetaan vuosittain noin 30 miljoonaa tainta. Määrä riittää täyttämään tasavallan metsänuudistamisen tarpeet.
Metsäalan suurena ongelmana olivat laittomat hakkuut. Metsälainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi ryhdyttiin viime vuonna mittaviin toimiin ja sääntöjä rikkoneita yrityksiä rangaistiin. Sakkoja maksettiin valtiolle Metsälain rikkomisesta noin 1,5 miljoonan ruplan arvosta. Metsänvuokraajille määrättiin sakkoja metsänhoidollisten määräysten rikkomisesta 41 miljoonaa ruplaa.
Teollisuuspolitiikka ja metsäpolitiikka
Uuden metsälain vaatimusten mukaisesti viime vuonna muutettiin leshozien tehtäviä eli metsien hallintoa ja metsänhoitotöiden järjestämistä. Metsien käytöstä, suojelemisesta ja uusien metsien perustamisesta huolehtivat nykyisin 11 lesnichestvoa. Liiketoimintaa varten muodostettiin Karjalan tasavallan valtionyritys ”Karjalan metsät” (Lesa Karelii).
Karjalan tasavaltaan perustettiin Metsäneuvosto, jonka tehtävänä on laatia suosituksia ja ehdotuksia Karjalan metsäsektorilla ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi, metsien hallinnan tehostamiseksi, metsien suojelemiseksi sekä metsäteollisuuden toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi.
Vuoden 2008 alusta metsävarojen käytön ja metsäteollisuuden kehityksen koordinointitehtävät on siirretty uudelle toimielimelle, Karjalan tasavallan metsäteollisuusministeriölle (Ministerstvo lesnogo kompleksa Respubliki Karelija). Ministeriö vastaa keskitetysti kaikista Karjalan metsäkomitean ja Karjalan teollisuus- ja luonnonvaraministeriön aikaisemmin hoitamista tehtävistä.
Karjalan viranomaiset joutuivat vuonna 2007 ratkomaan mm. seuraavia metsäyritysten ongelmia:
- Raaka-ainepula sahoilla ja sellu- ja paperikombinaateilla
- Ostajat lisäsivät vientisahatavaran laatuvaatimuksia vaatien mm. kansainvälisiä sertifikaatteja
- Tulliviranomaiset tiukensivat raakapuun lajitteluvaatimuksia, raakapuun viennissä otettiin käyttöön pakolliset kasvinterveystarkastusmaksut, tasavallan alueella otettiin käyttöön karanteeni
- Selvitettiin rikkomuksia, joissa hakatun puun määrä ei täsmää metsänvuokrasopimuksiin
- Asiantuntijapula – metsäalan spesialisteja ei ole riittävästi, paikallisesta väestöstä on vaikeaa löytää metsureiksi ja metsäkoneiden kuljettajiksi kelpaavia koulutettavia
- Ympäristöjärjestöjen toiminnan vahvistuminen, puuttuminen hakkuisiin nk. ”vihreissä kvartaaleissa” metsänvuokra-alueilla
- Yritysten omistajien vaihtumisen aiheuttamat ongelmat tuotannolle
Puuhuolto
Puunjalostusyritysten raaka-ainehuolto riippuu korjuuyritysten toiminnasta. Helposti hyödynnettäviä hyvälaatuisia leimikoita on tulevaisuudessa yhä vähemmän ja hallituksen tehtävänä onkin luoda olosuhteet, joissa päätehakkuita voidaan tehostaa ja harvennushakkuiden määrää lisätä. Suurimpana puunkorjuuta jarruttavana tekijänä on viime vuosina ollut huono metsätieverkosto ja erityisesti ympärivuotiseen käyttöön soveltuvien teiden puute. Karjalan tiestön tiheys on keskimäärin 0,25 – 0,26 kilometriä 100 metsähehtaaria kohti, mikä on 4 kertaa vähemmän, kuin standardit edellyttävät. Metsäteiden rakentamisen edistämiseksi hyväksyttiin Karjalan tasavallan hallituksen päätös, joka antaa metsien vuokraajille mahdollisuuden saada lupia soran- ja hiekanottoon helpommalla ja nopeammalla hakemusmenettelyllä.
Tavaralajimenetelmän osuus Karjalan puunkorjuussa kasvaa edelleen, vuonna 2007 se oli lähes 71 % korjatusta puumäärästä (vuonna 2006: 66 %). Puunkorjuuteknologiassa tapahtuneiden muutosten lisäksi myös korjuuyritysten työjärjestelyissä on tehty muutoksia. Korjuuyritykset käyttävät yhä laajemmin pitkäkestoisia työvuoroja (vahtovyj metod). Alihankintapalvelujen käyttö lisääntyy metsänvuokraajien keskuudessa. Urakkatyövoimalla, ”liikkuvilla prikaateilla”, korjataan noin 55 % puumäärästä.
Vapaaehtoinen metsäsertifiointi jatkui vuonna 2007. FSC-sertifikaatin metsien kestävästä hoidosta saivat Segezhan sellu- ja paperikombinaatti ja Lentieran lespromhoz.
Suuri osa raakapuusta (62 %) toimitetaan kotimarkkinoille, joiden osuus on kasvanut puunkäytössä 10 % vuodesta 2006. Vientiin menee etupäässä lehtipuuta (52 %). Raakapuuvirrat ovat kääntymässä kansainvälisiltä markkinoilta kohti sisämarkkinoita. Eräät sahat ja sellutehtaat joutuvat kuitenkin hankkimaan raaka-ainetta suuriakin määriä tasavallan ulkopuolelta. Tukkipuusta ostetaan muilta Venäjän alueilta 10 % ja kuitupuusta 53 %. Arkangelin ja Vologdan alueilla lisätään puunjalostuslaitosten tehoa ja alueiden oma puunkäyttö kasvaa. Karjalan yritykset saattavat tulevaisuudessa joutua vaikeuksiin raaka-aineen riittämättömyyden takia.
Karjalan tasavallan hallitus joutuukin miettimään kiireellisiä toimia raaka-aineen saannin ja yritysten kapasiteetin välisen tasapainon turvaamiseksi optimaalisin säännöstelyn avulla. Hallitus jouduttaa yritysten fuusioimista, suurten kokonaisuuksien ja holding-yhtiöiden perustamista. Tuotantolaitosten ja pienten yritysten yhdistäminen lisää mahdollisuuksia järjestää toiminta tehokkaammalla tavalla mm. raaka-ainehuollon paremmalla suunnittelulla. Suuryritykset saavat suuria luottoja helpommin investointeihinsa.
Investointihankkeet
Metsäteollisuusinvestointien osalta ollaan toteuttamassa mm. seuraavia hankkeita:
- SvedWood Karelia Oy:n suuren puunjalostusyksikön rakentamista jatketaan. Huonekalukomponenttitehtaan avajaiset pidettiin marraskuussa 2007 Kostamuksessa. Hankkeen kolmannesta vaiheesta, huonekalutehtaan rakentamisesta, on jo tehty päätös yrityksen johdossa.
- Segezhan sellu- ja paperikombinaatin modernisointi parantaa tuotantokapasiteettia 600 000 tonniin selluloosaa vuodessa.
- Karhumäen lespromhoz rakentaa uutta käsittely-yksikköä. Yrityksen omistajaksi tuli viime vuonna Investlesprom.
- Setles Oyj toteuttaa hankkeensa toista vaihetta, sahan puunjalostusta kehitetään.
- Kongopoga sellu- ja paperikombinaatin osastoja modernisoidaan. Viime vuonna investoitiin 1,6 miljardia ruplaa mm. kartonkilinjaan (vuosikapasiteetti 70 000 tonnia) ja kiillotettua (superkalanteroitu) paperia 45-70 g/m² tuottavaan linjaan (kapasiteetti 320 000 tonnia).
- Solomannin saha käynnistettiin marraskuussa 2007 perusteellisen uusimistyön jälkeen.
- OSB-levytehtaan peruskivi muurattiin elokuussa 2007. Tehtaassa tullaan käyttämään raaka-aineena vähempiarvoista havupuuta sekä lehtipuuta, mm. haapaa. Suunnitelmien mukaan tehdas käyttää vuosittain noin 700 000 kuutiometriä raaka-ainetta. Yksikkö valmistuu vuonna 2009.
Metsäteollisuuden tuotanto
Metsäteollisuusyritysten toimintaa vuonna 2007 voidaan pitää tyydyttävänä. Alan yritykset lisäsivät tärkeimpien tuotteiden tuotantoa myös rahassa mitattuna. Karjalassa tuotetaan 67 % Venäjän paperisäkeistä, 36 % sanomalehtipaperista, 3 % sahatavarasta ja 6 % raakapuusta.
Vuonna 2007 tasavallan mekaanisen puunjalostuksen laitokset realisoivat tuotteita 5,5 miljardin ruplan arvosta (18 % enemmän kuin 2006). Sahatavaraa tuotettiin 837 400 m³ (+6 % vuoteen 2006 verrattuna), puulevyjä 135 400 m³ (+1 %) ja vaneria 13 200 m³ (-38 %). Investointihankkeiden toteuttaminen nopeuttaa puutuoteteollisuuden kasvua.
Sellu- ja paperiteollisuuden yritykset realisoivat tuotteitaan 18,2 miljardin ruplan arvosta (+15 % edellisvuoteen). Paperia tuotettiin 964 400 tonnia (+0,4 % vuoteen 2006 verrattuna), kartonkia 82 600 tonnia (-2%), markkinasellua 94 900 tonnia (+5 %), paperisäkkejä 400 miljoonaa kappaletta (+16%). Sellu- ja paperiteollisuus on viime vuosina toiminut vakaasti, tuotantoa kehitetään ja laitoksia modernisoidaan.
Lähde: Karjalan tasavallan talouskehitys 2007 (suomenkielinen)
Metsäresurssit
Teollisuuspolitiikka (metsäteollisuuskompleksi)
Tulokset 2007