Karjalan hallitus on julkaissut yhteenvedon talouden tilanteesta viime vuonna. Metsäsektorin osalta katsauksessa todetaan mm. seuraavaa:
Metsäteollisuus on tasavallan johtava teollisuudenala. Viennistä sen osuus oli viime vuonna yli 29 % (vuonna 2007: 32 %). Karjala tuottaa 64 % paperisäkkien, 24 % paperin, 4 % kaupallisen massan, 3 % sahatavaran ja 2 % lastulevyjen kokonaistuotannosta Venäjällä.
Vuonna 2008 Karjalan tasavallan metsäsektorilla toteutettaviin hankkeisiin investoitiin noin 4 mrd. ruplaa (n. 92 milj. €), josta puolet sellu- ja paperiteollisuuteen.
Raakapuun vientimäärä väheni vuoden 2007 tasoon verrattuna 23 % ja sahatavaran vienti 19 %.
Karjalan metsäyhtiöiden taloudellinen tilanne huononi paljon vuonna 2008. Ensimmäisen kerran useaan vuoteen sellu- ja paperiteollisuuden tulos jäi tappiolliseksi. Suurimmalla osalla yrityksistä tulosta olivat huonontamassa tuotantokulujen kasvu, myyntimäärien lasku ja valmiista tuotteista saatavan hinnan lasku, käyttövarojen puute, lainansaantivaikeudet, lehtipuun ja havukuidun myyntimarkkinoiden puute.
Sahatavaran tuotanto laski viime vuonna 660 000 kuutioon (-24 % vuoden 2007 tasoon verrattuna). Vanerintuotanto väheni 30 % ja lastulevyn tuotanto 7 %. Tasavallan sellu- ja paperitehtaiden toiminta oli epävakaata. Kysynnän vähennyttyä kartongintuotanto laski 18 % ja paperisäkkien tuotanto 11 %. Loppuvuodesta 2008 Investlesprom-holdingyhtiö ja Segezhan sellu-ja paperitehdas laativat toimenpideohjelman tuotannon optimoimiseksi. Samaan aikaan Pitkärannan sellutehtaan kaupallisen massan tuotanto kasvoi 7 % (101 400 tonnia). Vuonna 2008 Pitkärannan sellutehdas alkoi toteuttaa tehtaan modernisoinnin toista vaihetta, jonka myötä selluntuotanto kasvaa 120 000 tonniin vuodessa. OAO Kondopoga toimi vakaasti, minkä vuoksi paperintuotantomäärä pysyi vuoden 2007 tasolla (964 500 tonnia). Yhteenvetona voidaan todeta, että sellua, puumassaa, paperia, kartonkia ja kartonkituotteita tuotettiin 2 % vähemmän kuin vuonna 2007.
Vuonna 2008 puuta korjattiin 6,3 milj. kuutiota ja kuljetettiin pois leimikoilta 5,9 milj. kuutiota eli 90 % vuoden 2007 määrästä. Puunkorjuumäärä pieneni, koska kasvatus- ja muita hakkuita tehtiin vähemmän. Vuonna 2007 leshozit korjasivat em. hakkuista miljoona kuutiota puuta, vuoden 2008 alusta alkaen ne eivät tee hakkuita. Tavaralajimenetelmällä korjattiin 78 % kokonaiskorjuumäärästä. Valtaosa puusta (63 %) toimitettiin kotimaanmarkkinoille. Muilta Venäjän alueilta hankittiin noin 10 % tukkipuusta ja 40 % havukuidusta. Puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineen kysynnän vähentymisen takia korjuuyritysten puuvarastot kasvoivat suuriksi, mänty- ja koivukuidun myynti on hankalaa.
1.1.2009 vuokrametsien määrä oli 9,9 milj. ha, joiden hakkuumahdollisuus 7,1 milj. kuutiota. Vuonna 2008 pidettiin 59 metsähuutokauppaa, joista sai oikeuden solmia metsän osto- ja myyntisopimuksia. Puuta myytiin 256 300 kuutiota keskimäärin 217 ruplan kuutiohintaan (5 €/m³).
Metsiä uudistettiin 25 100 ha. Taimikonhoitotöitä tehtiin 16 100 ha, täydennysistutuksia 5 000 ha.
Valtion metsävalvonnassa havaittiin 3 906 rikettä, joista 488 koski paloturvallisuutta, 302 metsähygieniaa ja 2 469 puunkorjuuohjeita. Muunlaisia rikkeitä todettiin 1 086 kpl.
Metsälainsäädännön rikkeistä vakavimpia ovat laittomat hakkuut. Karjalassa tehdään suunnitelmallisesti töitä laittomien hakkuiden minimoimiseksi. Metsälakirikkomuksista on viety oikeuteen 123 hallinnollista juttua yrityksiä ja yksityishenkilöitä vastaan ja määrätty sakkoina hallinnollisia rangaistuksia 571 000 ruplan edestä (13 000 €).