Pertti Veijolan raportti, UM/Moskova
Venäjällä tsaarinvallan aikana esim. 1890-luvulta vuoteen 1913 puun markkinahintoihin perustuva valtion metsätalous toi valtiolle nettotuloja. Neuvostoliitossa kantorahaa ei ollut tai se oli alhainen hallinnollisella päätöksellä määrätty veroluonteinen maksu metsän käytöstä. Vaikka Venäjä siirtyi markkinatalouteen 1990-luvun alussa säilyi hallinnollinen kantorahan määräytyminen, joka johti metsätalouden rahoituskriisiin budjettirahoituksen vähentyessä mutta oli edullista varsinkin vientiin suuntautuneelle yksityistetylle metsäteollisuudelle ja raakapuun viejille.
Vuonna 2001 keskimääräinen kantoraha oli 18-80 ruplaa/m³. Metsänkorkoperiaatteen mukaan muodostuva kantoraha on yksi osa yleisestä luonnonvarojen käytön ja ympäristönsuojelun taloudellisten mekanismien uudistamisesta. Korkoperusteisen kantorahan taso määräytyy seuraavien tekijöiden perusteella: metsävarannon sijainti ja laatu sekä sen hyödyntämisen olosuhteet, metsäteollisuuden valmistamien lopputuotteiden hinta ja puunkorjuun ja metsäteollisuuden tuotantokustannukset. Esitetty metsäverosta, käyttöoikeudesta ja tulleista koostuva metsätalouden rahoitusjärjestelmä vaikuttaa vaikeasti toteutettavalta ja kaipaa edelleen kehittämistä. Peruskysymys on se, miten saadaan aikaan todelliset ja toimivat puumarkkinat.