Ulkoasiainministeriö on julkaissut raportin 17.11. järjestetystä metsäseminaarista, jossa tarkasteltiin Itämeren ympäristön puukaupan tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Eniten keskustelua herättivät Venäjän hakkuiden kehitys lähivuosina sekä puupohjaisen bioenergian vahvalta näyttävä kasvutrendi.
Seminaarin aloitti Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Riitta Hänninen, joka veti yhteen Itämeren alueen puukaupan viime vuosien trendejä. Hännisen mukaan Suomen metsäteollisuus nautti viimeiset kymmenen vuotta rotevasta kasvusta. Kasvu perustui kuitenkin lähinnä halvan tuontipuun suurille määrille. Itämeren alueen puuvirrat suuntautuvatkin pääasiassa Venäjältä ja Baltiasta pohjoismaihin. Laman aiheuttaman notkahduksen ja Venäjän vientitullien tuomien rasitteiden takia tuotanto Suomessa supistuu voimakkaasti. Samalla puretaan toimialan ylikapasiteettia, mikä näkynee laman jälkeen puun kysynnän pysyvästi madaltuneena tasona
Mitä tulee Venäjän tilanteeseen, Hännisen mukaan epävarmuus on päivän sana. Huippuvuosiin verrattuna hakkuut ovat jäissä ainakin vielä vuoden eteenpäin. Krooninen investointipula tuottaa päävaivaa, samoin kuin heikkokuntoinen infrastruktuuri. Heikentyneen ruplan tuoman vientiedun syövät puolestaan puun vientitullit. Venäjä ei näytä tulleista luopuvan, vaikka niistä on sille selvää haittaa. Pidemmällä aikavälillä näkymät ovat hieman valoisammat. Hännisen mukaan puupohjaisen bioenergian kysyntä kasvaa ja tullee nostattamaan Baltian ja Venäjän tuontia EU-alueelle entisestään.
Myös Metsäliiton Venäjän puunhankintaa johtava Markku Luhtasela pohti vastuualueensa näkymiä. Hakkuiden matala taso ajaa hakkuuyrityksiä vaikeuksiin laajalla rintamalla. Vain havutukkien markkina toimii, kaikki muut puuluokat tuottavat Venäjällä tappiota.
Paikalla olleet John Deeren ja Valmet metsäkoneiden edustajat vahvistivat tilanteen näkyvän myös Suomen metsäkoneviennissä. Vaikka pahin seisahdus kaupassa on jo ohi, ollaan vielä kaukana parin vuoden takaisista tasoista. Konepuolella Kiina ja muu Kaukoitä vaikuttavat tällä hetkellä Venäjää houkuttelevammilta markkinoilta.
Luhtasela näki useita kysymysmerkkejä niin Suomen kuin Ruotsinkin metsä- ja paperiteollisuuden tulevaisuudessa. Kuinka alan kapasiteettia muokataan ja kuinka käyttöasteet saadaan nousemaan? Kuinka yksityismetsät saadaan tehokkaan hoidon ja kaupan piiriin? Entä millaisia haasteita ja muutoksia kasvava bioenergian kysyntä tuo mukanaan? Ja ennen kaikkea: kuinka kilpailukykyä parannetaan? Haasteisiin kyetään vastaamaan, kunhan tehokkuutta ja jo nykyään hyvää osaamista ja alueellista yhteistyötä parannetaan entisestään, Luhtasela arvioi.
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta yhtyi Metsäliiton arvioon. Kun kysyntä ja tarjonta ovat alle normaalin tason koko EU-alueella, useimpien toimijoiden kannattavuus on heikko. Tilannetta ei helpota se, että uudisrakentaminen on lamasta johtuen vähäistä, puun kysyntää ruokkii eniten elvytysvetoinen korjausrakentaminen. Kuinka tästä päästään eteenpäin? Rannan mukaan perinteinen arvoketju ei enää riitä, vaan sitä täytyy laajentaa uusille aloille, kuten esimerkiksi bioenergiaan. Lyhyemmällä tähtäimellä käänne voi – jälleen kerran – tulla Yhdysvalloista, eikä poikkeuksellisten myrskyjen jokerivaikutusta kannata unohtaa, Ranta muistutti.
Venäjä-analyysiin toi oman näkökulmansa myös Norvik Timber Industriesin toimitusjohtaja Sampsa Auvinen. Naapurimaan arvaamattomassa byrokratiaympäristössä voi selvitä vain tiettyjen ohjenuorien avulla. Paikallinen partneri sekä hyvät kontaktit kaikilla viranomaistasoilla helpottavat toimintaa huomattavasti. Tuotantolaitokset kannattaa mitoittaa tarkasti raaka-aineet saatavuuden suhteen, minkä lisäksi rahoitusta kannattaa varata tarpeeksi, myös pahemman päivän varalle. Ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: Venäjällä toimiminen vaatii lehmän hermoja ja kärsivällisyyttä.
Lopuksi kuultiin bioenergian näkymistä itse tekijöiden suusta. Lassila & Tikanojan pääomistaman puuenergiayhtiö Biowatti Oy:n tuontijohtaja Jari Terävä kertoi, että Euroopan kysyntäkasvun lisäksi puupolttoaineiden kansainvälinen kauppa kasvaa ja monipuolistuu. Tämän myötä puupohjaisen bioenergian strateginen merkitys energiahuollossa kasvaa, mikä näkyy muun muassa pitkäaikaisina kumppanuussopimuksina. Terävän mukaan lähitulevaisuudessa alan kuluttajatuotteisiin saadaan standardeja samalla, kun räätälöityjä ratkaisuja tuotetaan suurkäyttäjille. Puulla tulee olemaan osansa myös kasvavasta biopolttoainemarkkinasta.
Bioenergia ei kuitenkaan toimi tyhjiössä. Sen kilpailuetuihin ja -haittoihin vaikuttavat useat tekijät. Se, kuinka muiden energialähteiden hinnat, päästömaksut, verot, kansalliset tuet ja valuuttakurssit kehittyvät, vaikuttaa oleellisesti puupolttoaineiden asemaan. Suomessa huomiota kannattaa Terävän mukaan kiinnittää erityisesti korkeisiin kuljetusväylämaksuihin sekä Venäjän tullipolitiikkaan. Myös turpeen uusiutuvuusluokittelusta käytävä vääntö tarjoaa jännitystä bioenergia-alan lähitulevaisuudessa
Lähde: Ulkoasiainministeriö
Tapahtuman esitelmät ovat luettavissa Finpron www-sivuilla