Metsäteollisuuden viikkolehden ”Ezhenedelnik Lesopromyshlennika” artikkelissa käsitellään venäläisten yritysten käyttämiä standardeja sahatavaran viennin yhteydessä. 25 % sahateollisuudesta käyttää eurooppalaisia standardeja ja yli 45 % toimittaa tuotteet ulkomaisen asiakkaan mittavaatimusten mukaisina. Vain 30 % yrityksistä tuottaa valtiollisten standardien GOSTien mukaisia vientituotteita.

80-luvulla GOSTien käyttö oli pakollista sahateollisuudessa. Käyttö muuttui vapaaehtoiseksi kymmenen vuotta sitten. Venäjän standardisointikomitean Gosstandardin sahatavara-asiantuntija Tamara Kozlovan mukaan yrityksillä on ollut sen jälkeen ongelmia asiakkaan erityisvaatimusten mukaan tehtyjen sahatavaraerien kanssa, kun asiakas jostain syystä kieltäytyykin ostamasta tilaamaansa erää, eikä sitä voi myydä muualle. Hän ennustaa, että ongelmat johtavat ennen pitkää standardien uudestaan soveltamiseen venäläisissä yrityksissä.

Timbex-yrityksen (vie Solombalskin kombinaatin sahatavaraa ulkomaille) myyntipäällikkö Igor Kuznetsov kertoo artikkelissa ajoittain esiin nousevasta ongelmasta standardien suhteen. Vientistandardin (GOST 26002-83) mukainen sahatavara ei kelpaa ulkomaisille asiakkaille. Sen mukaan sahatavarassa voi olla laatua alentavia tekijöitä, kuten lahoa ja sinistymää, mitä eurooppalainen laatuvaatimus ei salli ollenkaan. Esimerkiksi eurooppalainen B-laatu vastaa Venäjällä tuotettua parasta laatua, kun eurooppalaista A-laatua ei pysty tuottamaan suuri osa yrityksistä. Tilanteen ratkaisemiseksi olisi Kuznetsovin mielestä joko kehitettävä venäläisiä standardeja tai hylättävä ne kokonaan ja otettava käyttöön eurooppalainen laatuluokitus. Sveza-yrityksen edustajan Igor Krysanovin mukaan standardien uusiminen ei riitä, vaan ongelma on tuotannollinen ja laadun parantamiseksi on tehtävä investointeja sahojen tuotantolaitteistoihin. Äänisen sahalaitoksen edustaja Vladimir Orlov toteaa artikkelissa, että yritys soveltaa eurooppalaisia standardeja, jos markkinat niin vaativat. Tiukan kilpailun vallitessa on oltava valmis ottamaan myös riskejä asiakkaan tyydyttämiseksi.

Useiden asiantuntijoiden mielestä standardien käyttö ei ole tarpeellista. Metsäteollisuuden ja puunviejien liiton edustajan mielestä ulkomaisetkaan standardit eivät välttämättä vastaa sekä tuottajan että asiakkaan tarpeita ja käytäntö osoittaakin, että suurin osa tuottajista toimii asiakkaan ehtojen mukaan. Viranomaiset korostavat standardien merkitystä esim. tuotteen paloturvallisuusmääräyksiin liittyen. Heinäkuun alussa astui voimaan uusi laki, joka muuttaa huomattavasti tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun sekä standardisointiin ja sertifiointiin liittyvää valtiollista sääntelyä.

Lähde: Ezhenedelnik lesopromyshlennika no 32/2003