Leningradin alueella on hyvät edellytykset puun energiakäytön lisäämiseen, sillä hyödyntämättömiä metsäenergiavaroja on runsaasti ja bioenergian osuus energiantuotannossa on pieni, selviää Metlan Joensuun yksikössä tehdystä arviosta. Edullisimmin energiapuuta on saatavissa päätehakkuisiin ja sahoilta saatavaan tähdepuuhun perustuvissa tuotantoketjuissa. Sen sijaan ensiharvennuksilla korjuu- ja kuljetuskustannukset nostavat energiahakkeen tuotantokustannukset keskimääräistä hakkeen myyntihintaa korkeammiksi.
Puuston määrä alueella on noin 825 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuinen hakkuusuunnite on lähes 9,4 miljoonaa kuutiometriä ja viimeaikaiset hakkuut ovat olleet noin 8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Teollisuudelle kelpaamatonta puuta ja hakkuutähteitä olisi saatavissa energiakäyttöön noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä ja sahojen sivutuotteita noin 0,6 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta olisi mahdollista saada 54 % enemmän, jos suunnitellut hakkuut hyödynnettäisiin kokonaisuudessaan ja peräti 124 % enemmän, jos myös harvennuksia tehtäisiin täysimääräisesti.
Energiahakkeen laskennallisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan kaupallisiin harvennushakkuisiin perustuvissa ketjuissa jopa 150 km kuljetusmatkaan saakka edullisemmat kuin keskimääräinen hakkeen myyntihinta Leningradin alueella. Päätehakkuisiin sekä alavarastoilta ja sahoilta saatavaan tähdepuuhun perustuvissa tuotantoketjuissa energiahakkeen laskennallisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan edullisempia pidemmilläkin kuljetusmatkoilla. Ensiharvennuksilla korjuu- ja kuljetuskustannukset nostavat energiahakkeen tuotantokustannukset keskimääräistä hakkeen myyntihintaa korkeammiksi. Taloudellisesti edullisimmaksi raaka-aineeksi energiakäyttöön osoittautuivat sahojen sivutuotteet.
Lue koko Metlan tiedote
Julkaisu:
Gerasimov, Y., Goltsev, V., Ilavský, J., Tahvanainen, T. & Karjalainen, T. (2006)
Assesment of energy wood resources in the Leningrad region.
Metlan työraportteja 37.