Uuden duuman luonnonvara-, omaisuus- ja maakomitea on antanut kommenttinsa ensi vuoden budjettiluonnokselle.
Metsänkäyttömaksuja federaation budjettiin odotetaan saatavan vuonna 2017 lähes 20 miljardia ruplaa (n. 280 milj. €*). Kasvua on noin viisi prosenttia, mikä selittyy metsänvuokramaksun minimimäärän korotuksilla. Komitea kiinnittää huomiota nykyisen järjestelmän kannattavuuteen. Federaation budjettiin tulevat metsämaksut kattavat vain puolet metsätalouteen käytetyistä budjettivaroista. Keskimäärin yhtä metsähehtaaria kohti saadaan budjettiin tuloa 20 ruplaa. Ottaen huomioon metsätalouden kehittämisohjelman tehtävät ja tavoitteet, summan odotetaan nousevan vain 24 ruplaan hehtaarille vuoteen 2020 mennessä. Tämän vaatimattomankin tavoitteen saavuttamista epäillään, koska metsähallinnossa on puutteita ja metsänkäyttäjien budjettivelka kasvaa. Tammikuun 2016 alussa budjettivelka oli noin 10 miljardia ruplaa (136 milj. €*), mikä vastaa metsäpalojen torjuntaan, metsänsuojeluun ja metsien uudistamiseen käytettävää federaation budjettirahoitusta. Metsäviraston arvion mukaan 85 prosenttia metsänkäyttömaksujen rästeistä ei pystytä perimään. Tämän vuoksi on etsittävä uusia keinoja metsänkäytöstä saatavien budjettitulojen kasvattamiseen.
On välttämätöntä muuttaa metsäsektorin taloudellista mallia ja siirtyä nykyisistä hallinnollisilla päätöksillä määrätyistä metsänkäyttömaksuista markkinaperusteiseen maksuun. Metsänkäyttömaksun suuruus tulisi perustua puun tai muun metsävaran kysynnän ja tarjonnan analyysiin. Komitea esittää mallia, jossa metsänkäyttömaksu koostuu kahdesta komponentista. Metsänvuokramaksulla katettaisiin valtion suunnittelu-, rekisteröinti- ja inventointitöistä syntyvät kustannukset (nk. maavuokra, земельная рента), ja varsinainen metsävarojen hyödyntäminen perustuisi tuotteen markkinahinnan perusteella määriteltyihin maksuihin (rojalti, роялти). Komitean mielestä malli turvaisi sekä metsänkäyttäjien että valtion taloudelliset intressit.
Metsätalouden kehittämisohjelmalle on myönnetty budjettiluonnoksessa 27 miljardia ruplaa (n. 390 milj. €*) vuodelle 2017, vähennystä edellisvuoteen on 30 miljoonaa ruplaa (0,4 milj. €*). Budjettisiirtoihin alueille on varattu noin 22 miljardia ruplaa (310 milj. €*). Subventioilla katetaan alueellisten viranomaisten vastuulle siirretty metsänkäytön järjestäminen, metsänsuojelu (ml. metsäpalojen torjunta ja sammutus) ja metsänuudistaminen (ml. metsäteiden rakentaminen). Komitea ei hyväksy alueille siirrettävien subventioiden pienentämistä, erityisesti kun metsätalouden kehittämisohjelman toteuttamisen rahoitus on riittämätön. Huolta aiheuttavat erityisesti metsäpalojen torjunta ja sammutus. Budjettirahoitusta tulisi lisätä myös rekisteröintiin liittyviin töihin ja metsänuudistamiseen.
Metsänuudistamista rahoitetaan tällä hetkellä kahdesta taskusta, metsänvuokraajat vuokra-alueillaan ja valtio muilla alueilla. Metsänvuokraajien tekemän metsänuudistamisen tuloksia ei valvota, ja usein vuokraaja käyttää luontaista uudistamista. Valtio puolestaan rahoittaa metsänuudistamista, jos budjettivaroista jää rahoitusta muiden kulujen jälkeen.
Nykyisellä rahoitusmallilla metsätalouden kustannukset budjetissa ovat kasvaneet 50 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Hallinnolliset kulut ovat kasvaneet 180 prosenttia, kun käytännön metsätalouteen käytetyt kustannukset ovat pienentyneet 31 prosenttia.
Yhtenä vaihtoehtona metsätalouden rahoituksen turvaamiseen voisi olla metsien vartioinnin, suojelun ja uudistamisen rahasto, jota täydennettäisiin metsämaksuilla ja jonka varoja voisi käyttää vain metsätalouden toimenpiteisiin.
Lähde: Lakiluonnos budjetista vuodelle 2017 ja suunnittelukausille 2018 ja 2019
*1 €=70 RUB