Rossijskie lesnye vesti kirjoittaa Venäjän metsätalouden ajankohtaisista kysymyksistä:
Asiantuntijat 78:lta Venäjän alueelta puheenjohtajanaan Rosleshozin apulaisjohtaja Anatoli Buldakov pohtivat kahta keskeistä kysymystä: kuinka ottaa alalle käyttöön markkinamekanismit ja kuinka kasvattaa metsävarojen hallinnosta saatavia tuloja.
Rahoituksen määrä pysyy ennallaan
Alustava ennuste, jonka mukaan vuonna 2012 metsätalouden budjettia leikataan huomattavasti, on osoittautunut vääräksi. Liittovaltion budjetista vuodelle 2012 ja budjettilakiesityksen mukaan suunnittelukaudelle 2013–2014 annettavan kokonaisrahoituksen määrä on ensi vuonna noin 27,5 miljardia ruplaa, eli yhden miljardin vähemmän kuin tänä vuonna. Palontorjuntatoimiin varattu summa pysyy kuitenkin tämän vuoden tasolla, eli lähes 4,5 miljardissa. Yhteensä alueille suunnattujen tukien summa metsäalan valtuuksien toteuttamiseen on 19,2 miljardia ruplaa. Rosleshoz piti kiinni kaikkien alueiden subventioista ja onnistui pitämään ne alkuvuoden 2011 tasolla.
Budjetissa on kuitenkin myös leikkauksia. Vuodelle 2012 ei ole vielä otettu huomioon kohdemäärärahoja metsäpalontorjuntakaluston hankkimiseen ja siemenviljelyn jalostuskeskuksien rakentamiseen alueilla. Rosleshozin apulaisjohtaja korostikin, että hallitus voi vielä palata metsätalouden rahoituksen kasvattamisasiaan seuraavan vuoden ensimmäisessä kvartaalissa.
Metsänhoitajan palkka muuttuu markkinaehtoiseksi
Puhuessaan metsäsektorin taloutta säätelevien normatiivisten säädösten kehittämisestä Anatoli Buldakov huomautti, että Rosleshoz on aloittanut tukien jakamismetodiikan uudistamistyön sekä oikaissut tukien kirjaamista ja niiden käyttöä. Rosleshoz valmisteli ja esitti valtiollisen metsätalouden kehittämisohjelman julkista keskustelua varten.
Buldakov selvensi, että valtio luopuu suunnittelun vakiintuneista stereotyypeistä. Tärkein kriteeri on tulos eli se, kuinka laadukkaasti, nykyaikaisella tavalla ja täydessä mittakaavassa suoritettuja työt ja palvelut ovat. Päätyökaluksi tätä tarkoitusta varten on valittu valtiollisia ohjelmia, joilla on täsmälliset tehtävät sekä aikataulut.
Nyt pallo on heitetty alueille, joiden täytyy esittää omat kokonaisvaltaiset kehitysohjelmansa. Paikoittain alueellisten ohjelmien valmistelu etenee ponnettomasti ja töitä tehdään vain yksittäisillä saroilla: joko keskitytään metsäpalojen ehkäisemiseen, metsien uudistamiseen tai luonnonmullistusten seurausten korjaamiseen. Tämä huolestuttaa Rosleshozin johtoa, sillä vuodesta 2013 alkaen rahoituksen pitäisi perustua kaikki osa-alueet sisältäville ohjelmille. Buldakovin mukaan paikallista ohjelmatyötä rahoitetaan noin 98 miljardilla ruplalla. Pääosa, 73 % tulee liittovaltion budjetista, 8 % tulee alueellisista budjeteista ja 19 % rahoituksesta muodostuu muista lähteistä.
Rosleshozin apulaisjohtaja huomautti samalla, että joillakin alueilla uusia palkkausjärjestelmiä ei ole otettu käyttöön, vaan käytetään perusteettomasti jo käytöstä poistettuja ohjepalkkoja ja luokkia, mistä aiheutuu budjettilain vastaista budjettivarojen käyttöä. ”Meitä huolestuttaa, että metsätalouden palkkataso (13 700 ruplaa) on vain puolet Venäjän federaatiossa muodostuneesta keskimääräisestä palkkatasosta (21 400 ruplaa)”, ilmoitti Buldakov. ”Tämä ongelma on ratkaistava pikaisesti, sillä meidän intresseissämme on säilyttää korkeasti koulutettu henkilöstö.”
Tähän liittyen liittovaltion alakohtaiseen sopimukseen vuosille 2010–2012 tehdään muutoksia. Tuloksena metsänhoitajan keskipalkan täytyy nousta Venäjän yleistä kaikkien alojen keskimääräistä palkkatasoa vastaavaksi.
Metsävakuutuksesta
Pietarin valtiollisen metsäteknisen yliopiston metsäpolitiikan, talouden ja johdon laitoksen johtaja Vladimir Petrov nosti esiin alan ajankohtaisen ongelman – metsien vakuuttamisen. Arvioitaessa metsäpalojen aiheuttamia valtavia tuhoja viime vuoden syyskuussa Venäjän presidentti Dmitri Medvedev antoi virkamiehille toimeksi metsien vakuutusjärjestelmän valmistelemisen. Professori Petrov on sitä mieltä, että järjestelmän tehokas käyttöönotto vaatisi huomattavia muutoksia olemassa olevaan metsälakiin. Hän toi esiin vakuutusmekanismin tulevaisuuden suuntaukset.
Tutkijan mukaan tällä hetkellä monet syyt estävät vakuutusongelman ratkaisemisen. Ensinnäkään tähän päivään mennessä metsän yksityisomistusta ei ole ratkaistu. Toiseksi metsä ei voi toimia vakuutuksenottajana. Kolmanneksi Venäjän metsälainsäädännöstä puuttuu erityinen asetus metsäpalstojen vakuutusturvasta. Tähän mennessä ei ole myöskään arvioitu metsävarannon kokonaisvaltaista arvoa vakuutusomaisuutena.
On myös muita ongelmia. Puuttuu esimerkiksi yhtenäinen metsäpalontorjunta-asioiden koordinointikeskus, eikä aina ole mahdollista saattaa palosta syyllisiä täyteen vastuuseen. Lisäksi vakuutussuhteita säätelevä lainsäädäntö ei edellytä pakollista metsävakuutusmallia. Petrovin mukaan ratkaisuna on siis metsien suojelun vahvistaminen eikä metsien vakuuttaminen.
Greenpeacen Forestforum kommentoi metsätalouden rahoitukseen liittyvää uutista:
Tosiasiassa metsätalouden rahoitusta vuodelle 2012 aiotaan supistaa erittäin olennaisesti verrattuna vuoteen 2011. Liittovaltion budjettilaki vuodelle 2011 ja suunnittelukaudelle 2012–2013 määritteli metsätalouteen vuonna 2011 jaettavaksi summaksi 33,2 miljardia ruplaa. Liittovaltion lailla 105-F3 (1.6.2011) summaa nostettiin vielä 2,5 miljardilla ruplalla. Tämän vuoden budjettia korjaavassa lakiehdotuksessa (610236-5), joka varmasti hyväksytään, tätä summaa ehdotetaan nostettavaksi vielä 0,3 miljardilla ruplalla. Liittovaltion budjetista metsätaloutta rahoittavan kokonaissumman tulisi näin ollen olla 36 miljardia ruplaa vuonna 2011.

Ensi vuoden budjettilakiluonnoksen mukaan metsätalouden rahoitus vuodelle 2012 on kuitenkin 27,5 miljardia ruplaa. Näin ollen metsätalouden rahoitusta liittovaltion budjetista todellisuudessa supistetaan 8,5 miljardilla ruplalla eli 24 prosentilla.