Karjalaan ollaan perustamassa alueellista teollisuusryhmää, mikä muuttaa huomattavasti metsäalan yritystilannetta, kertoo Karjalan politiikan ja sosiologian tutkimuskeskus verkkoartikkelissaan. Vuoden 2005 lopussa ilmestyvät ensimmäiset karjalaisen teollisuusryhmän rakenteet. Tämä sisältyy sopimukseen, jonka ryhmän perustajat allekirjoittivat vuoden 2003 lopussa. Asiakirjassa on sovittu kolmen suuren Karjalan metsäteollisuusyrityksen, Kontupohjan ja Segezhan paperitehtaiden sekä Karellespromin integrointistrategiasta. Kyseiset yritykset sopivat jo vuoden 2003 heinäkuussa metsäteollisuusyhtymän perustamisesta, minkä jälkeen prosessi on edennyt askel askeleelta. Viimeisin sopimus todistaa, että aikeet ovat edelleen voimassa ja taloudellisten intressien sovittaminen etenee nopeasti.
Segezhan ja Kontupohjan kombinaatit sisältävän, vahvan metsäteollisuusyhtymän perustamisprosessi on aloitettu oikeaan aikaan. Jos karjalaiset metsäyritykset eivät itse aloittaisi integrointiprosessia, sen tekisivät jossain vaiheessa muut venäläiset teollisuusryhmittymät yrittäen vallata paikallisen paperi- ja metsäteollisuuden, todetaan artikkelissa.
Venäläiset metsäteollisuuden suuryhtymät ovat läsnä Karjalassa, mutta niiden toiminta on toistaiseksi ollut lähinnä ”reviirin merkintää”. Karjalan pohjoisosassa on toiminut jo kauan Continental-Karelia, johon kuuluvat Sumskin metsäteollisuusyritys (lespromhoz), OOO Dial sekä Letneretsenskin sahalaitos. Se ei ole kuitenkaan vielä osoittanut perustajiensa vakavia aikomuksia. Continental-Karelia on Continental Management-yhtymän alayksikkö.
Artikkelin kirjoittajan Anatoli Tsygankovin mukaan todellinen kilpailu uhkaa laskelmoivien ja toiminnassaan johdonmukaisten ulkomaisten yritysten taholta. Artikkelissa todetaan, että varteen otettavia kilpailijoita ovat Stora Enso ja Ikea. Stora Enso on toiminut Karjalan markkinoilla jo kauan. Aikoinaan yritys oli mukana Karjalan etelärajalla Ladenson toiminnan käynnistämisessä ja järjesti pyöreän puun viennin Suomeen tehokkaasti. Kun jalostamattoman puun vientisäännöt alkoivat muuttua Venäjällä, niin Stora Enson strategit laskivat, että on tehokasta rakentaa Venäjälle omia yrityksiä rajan läheisyyteen, tietää Tsygankov. Näin syntyi Impilahden sahaprojekti Pitkärannan piirissä. Artikkelin mukaan suomalaiset tekevät kaiken mahdollisen säilyttääkseen Ladenson metsävarat – ulkomaalaisen vaikutusvallan etuvartioaseman. Sahalle tarvitaan vähintään 250 000 kuutiometriä puuta vuodessa, minkä suomalaiset aikovat korjata Karjalan eteläisiltä alueilta.
Karjalan pohjoisosaan on ilmaantunut ruotsalainen yritys Ikea. Tulevia tappiollisia tullimaksuja odottaessaan Ikea aloittaa huonekalutehtaan rakentamisen Kostamukseen, toteaa Tsygankov. Yrityksen ensimmäisenä vaatimuksena on metsän pitkäaikainen vuokra (250 000 kuutiometriä). Kaikkiaan tarvitaan 500 000 kuutiometriä metsävaroja. On aivan selvää, että ruotsalaiset alkavat kilpailemaan metsävarojen jakamisessa ja luultavimmin voittavat kilpailun. Näin tapahtui jo Kalevalan metsätalouspiirissä, kun Ikean tytäryritys Swedwood-Karelia voitti kilpailun ja sai vuokralle 136 000 kuutiometrin metsävarat.
Lähitulevaisuudessa on aivan mahdollista, että huomattava määrä Karjalan metsävaroista tulee jaetuksi suurimpien yritysten kesken, eikä niiden joukossa ole karjalaisia yrityksiä (toisin sanoen venäläistä pääomaa), todetaan artikkelissa. Pienet metsäteollisuusyritykset eivät voi kilpailla ulkomaalaisten kanssa, joten tasavertaiseen kilpailuun ruotsalaisten ja suomalaisten kanssa pystyvät vain sellaiset toimijat, kuten perusteilla oleva Karjalan teollisuusryhmä.
Lähde: politika-karelia.ru