Palaa oppaan etusivulle napautamalla tästä.
Hyönteisliiketoimintaa aloittavan yrittäjän on mietittävä, mikä on yrityksen ydintekeminen, vahvuus ja tuotevalikoima? Keskeisimmät tavat käyttää hyönteisiä ovat eläinten rehuna, elintarvikkeena tai non-food tarkoituksiin. Hyönteisten ravintokäyttöä on esitetty yhdeksi ratkaisuksi tuottaa proteiinia ihmisille ja eläimille.
Maailmassa noin kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravintonaan (van Huis ym., 2013), mutta hyönteisten syönti on Euroopassa uutta. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) tiedotti marraskuussa 2017, että hyönteisten käyttö elintarvikkeena on Suomessa mahdollista. Ruoaksi Suomessa on sallittu vain kasvatettujen kokonaisten hyönteisten käyttö. Kokonaisia hyönteisiä voidaan rouhia, jauhaa tai kuivata, mutta niistä ei saa poistaa osia (esimerkiksi siipiä, jalkoja tai päätä) eikä eristää tai uuttaa ainesosia (esimerkiksi rasva- tai proteiinijakeita). Hyönteiset luetaan uuselintarvikkeiksi, joten ruokakäytössä niille on haettava ja saatava määräaikaan mennessä uuselintarvikehyväksyntä.
Suomessa toimii runsaat 50 hyönteisten kasvattajaa. Kasvatettavat hyönteiset luetaan EU:ssa maatalouseläimiksi. Hyönteisala on nostettu mahdollisuudeksi luoda uusia sivuelinkeinoja maaseudun yrityksille sekä vähentää suomalaisen ruokajärjestelmän riippuvuutta tuontiproteiinista. Elinkeino voi liittyä vaikkapa hyönteisten kasvatukseen maatilan tuotantomuotona. Hyönteisten kasvatus voisi olla maatilalle uusi tuotantosuunta, jos esimerkiksi perinteisestä kotieläintuotannosta luovutaan. Hyönteisten jatkojalostus voi tarjota mahdollisuuden elämys- ja ruokapalveluihin. Koska ala on uusi, tarvitaan tietoa siitä, miten hyönteisten kasvatusprosessi käytännössä kannattaisi toteuttaa.
Maailmanlaajuisesti tunnetaan lähes 2 000 hyönteislajia, joita voidaan käyttää elintarvikkeeksi (van Huis ym., 2013). Länsimaissa kasvatus keskittyy kuitenkin muutamiin tai enintään muutamiin kymmeniin varteenotettavimpiin hyönteislajeihin. Ruokaviraston (2019) mukaan Suomessa elintarvikkeeksi toistaiseksi sallittuja hyönteislajeja ovat ainakin kotisirkka (Acheta domesticus), mehiläinen, kuhnuritoukka (Apis mellifera), jauhopukki, jauhomato (Tenebrio molitor), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus), buffalomato (Alphitobius diaperinus) ja idänkulkusirkka (Locusta migratoria). Tauteja levittäviä, uhanalaisia, suojeltavia tai haitallisiksi määriteltyjä vieraslajeja ei saa kasvattaa.
ENTOLAB hankeen tavoitteena on hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla. Tähän oppaaseen olemme koonneet tietoa hyönteisten ravitsemuksellisista tarpeista, kasvatusolosuhteista, kasvatuksen hygieniasta, tuoteturvallisuuden varmistamisesta ja hyönteisten käytöstä. Oppaassa keskitytään etenkin kotisirkkojen kasvatukseen, mutta myös muita lajeja kuten jauhomatoja ja mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatusta käsitellään. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan ainakin kotisirkka ja jauhomato ovat lajeja, jotka mahdollisesti soveltuvat rehuksi ja/tai ihmisravinnoksi.