Palaa oppaan etusivulle napautamalla tästä.

Hyönteistuotemarkkinoiden kehitysnäkymät

Maailmassa noin kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravinnossaan. Hyönteisruoan markkinat ovat kasvamassa. Arviot hyönteisruoan maailmanmarkkinoiden arvosta ja kasvutahdista vaihtelevat. Mordor Intelligence (2019) arvioi maailman hyönteisruoan markkinoiden olleen 323 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja vuosina 2018-2023 markkinan arvioidaan kasvavan 22,3 %. Statista (2018) puolestaan arvioi hyönteisruoan markkinoiden kooksi vuonna 2018 noin 344 miljoonaa euroa ja markkinan kasvavan vuoteen 2023 mennessä noin miljardiin euroon. Research and Markets (2019) puolestaan arvioi markkinan koon kasvavan 2030 mennessä jopa noin 7 miljardiin euroon ja 732,7 miljoonaan kiloon. Proteiinipatukoiden ja proteiinipirtelöiden markkinoiden odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti nopeiten. Sirkka on valtalaji hyönteisruokamarkkinoilla (Meticulous research 2019).

Markkinatutkimusyhtiöiden mukaan liikevaihdoltaan suurin hyönteisruoan markkina-alue on Aasian ja Tyynen valtameren alue. Euroopan markkinoiden koko oli vuonna 2018 Statistan (2018) mukaan 73 miljoonaa euroa, ja sen arvioitiin kasvavan 231 miljoonaan euroon vuonna 2023 mennessä (+26 %). Hyönteistuotanto on keskittynyt ruokahyönteisiin, joiden osuus markkinasta oli vuonna 2016 noin 59 %. Rehumarkkinoiden osuus oli 19 % ja kasvatuseläinten 22 % (Statista 2018).

Euroopassa hyönteisalaan on investointu viime aikoina satoja miljoonia euroja. Vuonna 2018 Eurooppalaiset hyönteiskasvattaja keräsivät yli 350 miljoonan euron investointivarat. Lemmikkieläinten rehu on hyönteistuotannon valtavirtaa Euroopassa. IPIFFin (2019) arvion mukaan Euroopassa tuotettiin kaupallisesti heinäkuun 2017, jolloin hyönteisten tuottaminen vesieläinten rehuksi tuli sallituksi, ja lokakuun 2018 välisenä aikana noin miljoona kiloa hyönteisproteiinia vesieläinten rehuksi. Hyönteisproteiinin vuoden 2018 kokonaistuotannoksi Euroopassa on arvioitu 1,9 miljoonaa kg, vuonna 2020 noin 194,4 miljoonaa kg ja vuonna 23025 noin 1 213,5 miljoonaa kg. Työllistävän vaikutuksen odotetaan olevan vuonna 2025 hieman alle 20 000 henkilöä, ja välillinen vaikutus mukaan lukien vajaat 40 000 henkilöä. (IPIFF, 2018)

Suomessa hyönteisruoan markkinat ovat vasta kehityskaarensa alkuvaiheessa. Silti Suomessa on jo yli 50 rekisteröitynyttä hyönteisalan toimijaa. Mahdollisesti hyönteisalalla on Suomessa jopa yli 70 yrittäjää.

Hyönteiskasvatuksen kannattavuuden tarkastelu

Hyönteisvastatuksen kannattavuutta ja siitä saatavaa taloudellista ylijäämää voidaan arvioida tuotto- ja kustannuslaskelmien avulla. Laskelman laatimiseksi on kerättävä riittävästi tietoa hyönteiskasvatuksen eri tuotantovaiheista, niiden vaatimista satsauksista. Tuotantoa aloittavan yrittäjän näkökulmasta asiaa voidaan tarkastella investointilaskelmana. Tällöin on määriteltävä investoinnin hankintameno, investoinnista saatavat nettotuotot (tuotot miinus kustannukset kullakin ajanjaksolla), investoinnin kestoaika, mahdollinen investointikohteen jäännösarvo ja pääoman kustannus (laskentakorko). Toiminta on taloudellisesti kannattavaa, jos tuotantokustannukset ovat enintään tuottojen suuruiset.

Koska alan on uusi, voi hyönteiskasvatuksen kannattavuuden arviointiin liittyä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta muun muassa tuotostason, tuotteiden ja panosten hintojen osalta. Hyönteiskasvatusta aloitettessa on investoitava muun muassa kasvatustiloihin, välineisiin ja hyönteistpopulaatioon. Myös osaamista ja erilaisia tuotantopanoksia on hankittava yrityksen ulkopuolelta. Lisäksi tarvitaan työpanosta. Jos kasvatuksessa käytetään tilan itse tuottamia tuotantopanoksia, kuten rehua, on myös niiden kustannukset huomioitava laskelmissa. Näiden kustannusten ja tuotojen arvioimiseksi on kerättävä mahdollisimman tarkkaa tietoa ja arvioita hyönteiskasvatuksesta.

Hyönteiskasvattamoinvestoinnin arvioinnissa voidaan hyötyntää esimerkiksi tuloslaskelmaa, johon arvioidaan esimerkiksi vuotuiset kassatulot ja menot:

  • Tuotot
    • Myyntituotot
    • Muut tuotot, mukaan lukien mahdolliset tuet
  • Kulut
    • Toiminnan muuttuvat kulut (mm. rehut, kasvatusalustat, energia (sähkö, lämpö, valaistus), vesi, pakkaus ja kuljetus, mahdolliset ostopalvelut, aineet ja tarvikkeet)
    • Tilakäyttö (välituotteet, tuotantopanokset, jotka on tuotettu itse)
    • Työn kustannukset (oman työn vaihtoehtoiskustannus, palkkakulut)
    • Kiinteät kulut

Käyttökate=Kokonaistuotto – muuttuvat kulut= tuotto, josta katetaan poistot ja rahoituskulut.

  • Poistot (kiinteiden tuotannontekijöiden, kuten rakennuksen, kulumisen vuoksi tehtävä poisto)
  • Rahoituskulut (lainojen korot ym.)
  • Oman pääoman korkovaatimus (oman pääoman vaihtoehtoiskustannus eli tuotto, joka saataisiin sijoittamalla varat parhaaseen vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen)

Yrittäjänvoitto=Kokonaistuotto-kaikki kulut.

Toiminnan aloituskustannukset kotisirkkakasvatuksessa

Suomalaisissa kasvattamoissa kotisirkkojen tuotanto perustuu melko samankaltaisiin ratkaisuihin. Tuotannon aloittamiseksi tarvitaan kasvattamotila, joka on yleensä lämmitetty ja kasvatukseen sopiva eristetty huonetila tai rakennus sekä siihen liittyvät prosessointi- ja varastointitilat. Lisäksi tarvitaan kasvatusalustoja, tarvikkeita ja koneita ja tietenkin kasvatettavia kotisirkkoja. Kasvattamossa voi olla kymmeniä tai satoja kasvatusalustoja.

Tyypillinen kasvatusalusta on muovilaatikko, mutta laatikoiden koko vaihtelee jonkin verran. Laatikoiden sisällä on yleensä munakennoja tuomassa sirkoille lisää elintilaa (pinta-alaa) ja piilopaikkoja. Suuremmissa erissä yhden laatikon hankintakustannus on 10-20 euron suuruusluokkaa. Lisäksi tarvitaan ruokinta- ja juomalaitteet (esim. ruokinta-alustat tai –kipot, juoma-astia).

Lisäksi tarvitaan tarvikkeita ja pienkoneita. Kasvatustilan ilmanvaihdon ja lämpötilan varmistamiseen tarvitaan esim. mittareita, tuulettimia, ilmankostuttimia ja lämmittimiä, mikäli lämpötilan ja ilmankosteuden hallintaa ei ole muuten toteutettu. Lisäksi kasvattamoon tarvitaan vaaka, pakastin sirkkojen lopettamiseen ja säilyttämiseen ja mahdollisesti muitakin pienkoneita.

Ainakin kaksi suomalaista hyönteisalan yritystä tarjoaa sirkkojen kasvatuspaketteja, joiden avulla hyönteiskasvatusta voi aloittaa pienessä tai suuressa mittakaavassa. Yritykset tarjoavat myös tukea ja neuvonta.

Kurikkalainen Finsect oy tarjoaa tuotannon aloitukseen vähintään 50 kasvatusalustan pakettia, joista kukin tuottaan keskimäärin 2,3 kg sirkkoja. Kasvattamon huonetilavaatimus on tällöin 30 m2 tai enemmän. Pakettiin sisältyy myös koulutus, tuottajayhteisön tuki ja yhteys myyntikanavaan. Maaliskuussa 2018 aloituspaketin hinta oli 5 500 € + alv (Jyllilä 2018).

Espoolainen Entocube oy tarjoaa kolmenlaisia aloituspaketteja, jotka soveltuvat eri mittakaavoihin. Suurimmassa kasvattamopaketissa on sata kasvatuslaatikkoa (á 70 l, noin 4000-5000 sirkkaa per laatikko), aloituspopulaatio kotisirkkoja, kasvatuskoulutus, toimitus ja käyttöönoton opastus. Sadan kasvatuslaatikon tiloiksi riittävät noin 30-40 m2 tilat, joiden läheisyydessä on pesu- ja prosessointitilat, juokseva vesi sekä pakastin. Yhteen kasvatusyksikköön kuuluu ruokalaite, juottolaite sekä rehua ja munakennoja kuuden kuukauden tarpeiksi.  (https://entocube.com/fi/kasvatus/).

Tuotannon muuttuvat kustannukset

Kotisirkkojen kasvatuksesta aiheutuvia muuttuvia kustannuksia ovat muun muassa työvoiman, rehun ja tuoreravinnon, energian ja veden, tarvikkeiden ja materiaalien sekä logistiikkapalveluiden aiheuttamat kustannukset. Kasvatusteknologia ja tuotantotavat kehittyvät jatkuvasti, joten etenkin työn ja rehun menekin kustannukset laskevat tuotekehityksen myötä. Edellä mainitut yritykset ovat myös kehittäneet omat kotimaiset sirkkarehunsa.

Työ on merkittävä muuttuva kustannuserä kotisirkkojen kasvatuksessa. Sirkkojen hoito vie useimmilla tiloilla noin 1-1,5 tuntia päivässä (esim. 30 m2 kasvatustila, 46 laatikkoa, Kämäräinen, 2018). Kasvattajien haastatteluiden perusteella pienen ja suuren kasvatusalustan hoito vievät kuitenkin käytännössä saman verran työaikaa, joten kasvatuksen mittakaavan suurentaminen vähentää työmenekkiä sirkkakiloa kohti. Kämäräisen (2018) arvion mukaan kannattava tuotanto vaatisi vähintään 30-50 m2 kasvatustilaa. Finsectin (2018) mukaan työmenekki on noin 0,75 tuntia per kg.

Toinen merkittävä kustannuserä on rehu. Rehun menekistä on erilaisia arvioita, kuten noin 3,2 annosteltua kuivarehua ja 2,7-2,9 kg tuorerehua per kg tuotettuja sirkkoja (Jyllilä, 2018; Entolab-kasvatuskoe, 2017) tai noin 1,7 kg kuivarehua per kg tuotettuja sirkkoja (Altio, 2018). Rehun hankinnan kustannuksina on huomioitava sekä rehun ostohinta että sen tilalle toimittamisen kustannus, joka voi olla suuri suhteessa rehun hintaan.

Kolmas merkittävä kustannuserä on energia, sillä kotisirkkoja kasvatetaan trooppisissa olosuhteissa ja säilytetään kylmässä. Siten tilojen lämmitys ja pakastaminen vaativat energiaa.

Muita kotisirkkojen kasvatukseen liittyviä kustannuksia ovat muun muassa yritystoiminnan normaalit kulut, kuten posti-, puhelin- ja tietoliikennekulut, kirjanpito, vakuutukset ja pakkaustarvikkeet.

Kotisirkkojen kasvatuksen kannattavuusnäkymiä

Taulukossa 1 on esitetty kahdesta eri tutkimuksesta poimittuihin tietoihin perustuvia laskelmia kotisirkkojen kasvatuksen yksikkötuotantokustannuksista. Raporttien tietoja on täydennetty puuttuvilta osin. Selvitysten mukaan kotisirkkojen kasvatuksen muuttujat ja kiinteät kustannukset voitaisiin kattaa saatavilla tuotoilla, mutta yrittäjän työlleen saama korvaus voi jäädä tavoitteesta.

Kotisirkkojen kasvatuksen kannattavuuden kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat tuotteesta saatava hinta, työmenekki suhteessa tuotettuun sirkkamäärään, rehu-, energia-, logistiikka-, rakennus- ja aloituskustannukset sekä sirkkojen kasvu ja elinvoimaisuus. Kotisirkkojen kasvatus on vielä toistaiseksi melko käsityövaltaista. Esimerkiksi Caraballon (2017) selvityksessä kotisirkkojen tuotantokustannuksista peräti noin puolet oli työkustannuksia, 30 % kiinteitä kustannuksia ja 20 % muita muuttuvia kustannuksia.

Ala kuitenkin kehittyy nopeasti. Yksikkötuotantokustannustaso on 2-3 vuodessa laskenut merkittävästi ja parin vuoden takaiset laskelmat lienevät jo vanhentuneita. Kuvassa 1 on esitetty Entolab-hankkeen laskemia skenaarioita kotisirkkojen kasvatuksen yksikkötuotantokustannuksista. Malli 1 on pääosin kustannustaltaan samankaltainen Caraballon (2017) laskelman kanssa. Merkittävin ero on työkustannuksessa. Mallissa 2 työmenekki on alan yrityksestä saadun tiedon mukainen ja malleissa 3 ja 4 sekä työn, kiinteiden kustannusten että muuttuvien tuotantopanosten käyttöä on entisestään tehostettu, mikä edellyttää muun muassa suurempaa tuotannon mittakaavaa.

Tällä hetkellä hyönteisten kasvatus Suomessa on vielä käsityövaltaista toimintaa, mikä nostaa yksikkötuotantokustannuksia. Hyönteisten teollisen tuotannon suurena haasteena on kehittää automaatioprosesseja, jolloin tuotannosta saadaan taloudellisesti kilpailukykyistä muiden valkuaislähteiden kanssa. Tuotannon automatisointi on olennainen tekijä työ- ja kiinteiden kustannusten alentamiseksi tuotettua sirkkakiloa kohti. Se on keskeinen edellytys alan kasvulle ja tuotannon harjoittamiseksi suuressa mittakaavassa ja tuotannon volyymin lisäykselle.

Kuva 1. Neljä ENTOLAB-hankkeessa laadittua skenaariota kotisirkan tuottamisen kustannuksista (€/kg sirkkaa).

 

Taulukko 1. Arvioita kotisirkkojen kasvatuksen tuotantokustannuksista (€/kg sirkkoja, alv 0 %, mukaillen Teerikorpi, 2018; Caraballo, 2017).

Caraballo (2017) Teerikorpi (2018)
Tuotantomäärä, kg/vuosi 175 2400
Laskelmassa käytetty tuotteen hinta, €/kg 70 25
Muuttuvat kustannukset Kustannukset, €/kg
Rehu 6,39 5,90
Multa 0,23
Munakennot 0,83 1,32
Pesu- ja puhdistustarvikkeet 0,11 0,15
Vesipaperi 0,08
Vakuumipussit 0,10
Sähkö 0,46 0,46
Vesi ja jätevesi 0,01 0,01
Pakkaus 0,24
Rahti 7,26
Eläinpääoman korko 0,16
Liikepääoman korko 0,29
Yhteensä 16,16 7,84
Työkustannus (15,80 €/h) 41,19 31,60
Kiinteät kustannukset
Rakennuskustannukset 4,71 3,24
Kurkun hakeminen 3,60
Puhelin ja internet 0,28
Aloituspakkaus 11,43
Tuulettimet, vaaka, vesipullo, lämpöpatteri 0,92
Pakastin 2,29 0,34
Astianpesukone 0,22
Tehosekoitin 0,46
Vakuumilaite 0,92
Kiinteät kustannukset yhteensä 24,16 3,80
Tuotantokustannus 81,51 43,24

Hyönteisten käyttö tuotantoeläinten rehuksi

Hyönteistuotantoa aloittavan yrittäjän kannattaa miettiä tarkkaan, mille markinoille hän tuotteillaan tähtää. Ruokamarkkinat ovat olleet viime aikoina näkyvimmin esillä, mutta hyönteisistä saadaan tuotteita myös rehumarkkinoille ja esimerkiksi kemianteollisuuteen ja muillekin toimialoille.

Suomessa ei ole tilastotietoa hyönteistuotteiden markkinahinnoista. Edellisissä luvuissa mainituissa tutkimuksissa sirkkakilon hinnat vaihtelevat 25-70 €/kg välillä. Kuluttajamarkkinoilla hinnat voivat nousta jopa 100-400 €/kg, mutta annoskoot ovat tällöin yleensä pieniä. Kuluttajamarkkina lienee tällä hetkellä enemmän niche-markkina, vaikka esim. leipätuotteet ovat melko laajalti kokeiltuja.

Hyönteiskasvatuksen jatkuvuus edellyttää, että se on taloudellisesti järkevää eri toimijoille. Etenkin rehukäytössä tuotteen matala hinta, riittävä saatavuus ja ravitsemuksellinen arvo ovat tärkeitä. Hyönteisrehun tulisi olla riittävän edullista suhteessa muihin valkuaisen lähteisiin, jotta se tulisi valituksi eläinten rehuresepteihin. Kuvassa 2 on esimerkkejä joidenkin tuotteiden yksikköhinnoista maailmalta. Hyönteistuotteiden hinnat voivat vaihdella huomattavasti riippuen siitä, mistä tuotteesta, minkä laatuisesta tuotteesta ja miten suuresta määrästä on kyse. Taulukossa 2 puolestaan on Rumpoldin ja Schluterin (2013) tuloksiin perustuva yhteenveto eri hyönteisten ravintosisällöstä.

Kuva 2. Esimerkkejä bulkkituotteiden (sirkkajauho 7 tarjoajaa ja jauhomatojauho 12 tarjoajaa) hinnoista maailmalta. min kuvaa alinta ja max korkeinta samalle tuotteelle ilmoitettua hintaa (Lähde: Alibaba)

Taulukko 2. Hyönteisten ravintosisältö (yhteenveto Rumpoldin ja Schluterin (2013) taulukkoarvoista).

Proteiini Rasva Kuitu NFE* Tuhka Energia (kcal/100 g)
Torakat 57,3 29,9 5,3 4,5 2,9
Kovakuoriaiset (mm.kertut) 40,7 30,4 10,7 13,2 5,1 490,3
   Jauhomato (toukka) 48,3 39,1 8,5 4,8 9,6 557,1
Kärpäset 49,5 22,8 13,6 6,0 10,3 409,8
Hemiptera (true bugs) 48,3 30,3 12,4 6,1 5,0 479,0
Muurahaiset, mehiläiset 46,5 25,1 5,7 20,3 3,5 484,5
Termiitit 35,3 32,7 5,1 22,8 5,9
Perhoset 45,4 27,7 6,6 18,8 4,5 508,9
Sirkat 61,3 13,4 9,6 13,0 3,9 426,3
    Kotisirkka (nuori) 55,0 9,8 16,4 9,1
    Kotisirkka (aikuinen) 57,2 21,1 19,2 2,6 4,6 455,2

*NFE=nitrogen-free extract

Hyönteiset ruokaketjussa-hankkeessa toteutettiin kaksi koetta, joissa testattiin jauhomadon jauhon käyttöä broilerien ja kirjolohien rehussa. Hyönteisrehua syöneet linnut kasvoivat kontrollilintuja heikommin. Tulosten mukaan hyönteisrehulla voidaan korvata kalanjauhoa, mutta rehun koostumukseen kiinnitettävä huomiota. Kirjolohen rehussa hyönteisjauhoa sai olla jopa 9 % ennen kuin kalojen kasvu, rehukerroin ja valkuaisen muutotehokkuus alkoivat heikentyä.

Kuvassa 3 on esitetty lineaarisen ohjelmoinnin mallilla Entolab-hankkeessa tehty tarkastelu siitä, miten jauhomatojauhon sisällyttäminen eläinten rehuun voisi vaikuttaa rehun hintaan erilaisilla käyttömäärillä ja hyönteisjauhon hinnoilla. Tulokset vittaavat siihen, että osa eläinten valkuaisen tarpeesta voitaisiin korvata jauhomatorehulla, mikäli se olisi riittävän edullista, mutta hyönteisjauhon määrää ei kannata lisätä yli 5-10 prosenttiin rehusta rehusta. Nykyisellä tuotantokustannustasolla sirkkajauho ole kilpailukykyinen tuotantoeläinten rehuaine, mutta jauhomato saattaa olla, mikäli se saadaan riittävän edullisesti.

 

Kuva 3. Siipikarjanrehun hinta simulaatiossa, kun rehussa on 0, 5 tai 7 % jauhomatojauhoa.

Siirry sivulle Hyönteisten jalostus elintarvikkeeksi.