Biomassa-atlaksesta löytyy metsäbiomassoja kuvaavaa potentiaalitietoa. Se kuvaa metsähakkeen hankintamahdollisuuksia eli sitä osaa biomassaa, joka ei pääosin kelpaa ainespuuksi, mutta voitaisiin voimassaolevia korjuusuosituksia noudattaen hankkia muuhun tarkoitukseen.
Missä metsähaketta tuotetaan?
Metsähakkeen raaka-aineena ovat ainespuun hakkuissa syntyvät sivuvirrat kuten latvus- ja oksamassat ja kannot sekä nuoren metsän kunnostuksessa ja harvennuksessa korjattava pienpuu.
Uudistushakkuualoille jäävästä latvusmassasta, kannoista ja ainespuuksi kelpaamattomista runkopuista osa korjataan talteen ja käytetään hyväksi energiantuotannossa. Uudistushakkuiden sivutuotteina syntyvien jakeiden saatavuus onkin riippuvaista metsäteollisuuden kotimaisen tukkipuun käytöstä, mutta myös metsänomistajien myyntihalukkuudesta.
Nuoren metsän kunnostuksessa ja ensiharvennuksessa puiden pienen koon vuoksi hakkuutuloja syntyy usein vain vähän, jolloin pienpuut saatetaan myydä energiapuuksi metsänhoidon kannattavuuden parantamiseksi. Pienpuun korjuu voidaan toteuttaa riippumatta metsäteollisuuden kotimaisen puun käytöstä. Pienpuut korjataan joko rankana eli ilman oksia tai kokopuuna oksien kanssa. Pieniä määriä metsähaketta saadaan myös tienvarsien ja tonttien raivauksista.
Tyypilliset hyödyntämistavat
Metsähaketta hyödynnetään pääasiassa hakkeena lämmön ja sähkön tuotannossa. Vuonna 2020 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsähaketta yhteensä 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pientaloissa haketta käytetään vuosittain arviolta 0,6 milj. m3.
Mahdollisia käyttökohteita
Lämmön ja sähkön lisäksi metsähakkeesta voidaan tuottaa esimerkiksi pellettejä tai nestemäisiä biopolttoaineita. Myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistaminen on mahdollista.
Metsähakkeen ominaisuuksia
Laadultaan parasta haketta saadaan rangasta. Kokopuun ja latvusmassan sisältämissä neulasissa on runsaasti alkalimetalleja ja klooria, jotka ovat poltossa haitallisia. Kantoihin on puolestaan usein jäänyt kiinni maa-ainesta. Latvusmassa-, kokopuu- ja kantohakkeen laatua voidaan parantaa hankintaketjun hyvällä suunnittelulla.
Lisätietoja
Biomassa-atlaksen metsähakepotentiaaliaineistot perustuvat Luonnonvarakeskuksen Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tietoihin. Biomassa-atlaksesta löytyy puustoa ja maanpeitettä sekä metsähakkeen hankintapotentiaalia kuvaavia tietoja. Aineistojen laskenta on kuvattu karttatasojen metatiedoissa.
Monilähteinen VMI tuottaa myös tietoa maanpeitteestä ja puustosta. Näitä aineistoja voi katsella Paikkatietoikkunassa ja ladata Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa.
Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke.